Narri tuli taloon!

20170718-2M8A6422

Mihan Lunaria tai tuttavien kesken Narri, on tassutellut taloon enempiä lupaa kyselemättä tai edes hetkeäkään miettimättä. Aivan uskomattoman reipas pieni snautserin alku joka on hetkessä vallannut koko perheen sydämen. Ei tämä Narrin meille tulo ollut toki mikään hetken mielijohde, kyllä tämä oli ihan pitkään suunniteltu juttu. Narri on Takun siskon pentu ja tulee toivon mukaan kasvamaan tätinsä hellässä otteessa isoksi maailmaa valloittavaksi partasuuksi.

Tälle kesälle on ehtinyt tapahtua kaikenlaista. Kerrotaan nyt vähän juttuja lähinnä kuvien avulla, muuten ei aina muista mitä milloinkin on tapahtunut. On sen verran haipakkaa ollut tämä elämä että hyvä kun on itse mukana pysynyt. Mutta jospa se nyt tästä vähän rauhottuisi.

Kesäkuun ensimmäinen viikonloppu oli tietysti koulujen päättäjäisviikonloppu. Tänä vuonna sitä juhlittiin vähän tavallista enemmän sillä Ida painoi päähänsä valkolakin merkkinä ylioppilaaksi pääsemisestä. Onnea Idalle, vanhemmat ovat oikein ylpeitä tyttärestään. Vaikka vielä lakkiaisia edeltävän viikon olin kiikun kaakun sängystä nousu kunnossa, saatiin pienimuotoiset lakkiaiset silti järjestettyä. Kiitos kaikille Idaa muistaneille!

20170603-2M8A0929mp

20170524-2M8A0472_mt

Seuraavana viikonloppuna oli Kaarinassa järjestetty snautseriviikonloppu. Se oli samalla snautserikerhon 20-vuotis juhlanäyttely. Tuomarina nartuilla näyttelyssä oli Benny Blidh von Schedvin Ruotsista ja uroksilla Helle Maj Chrysidis Tanskasta.

20170610-2M8A1237
Mihan leiriä erkkarissa

Takku kilpaili ensimmäistä kertaa valioluokassa valioiduttuaan Kiuruvedellä reilua kuukautta aiemmin. Neljän sakkiin ei meillä ollut asiaa, mutta tuomari halusi sijoittaa valioluokan nartuissa kuusi koiraa ja sitä kuudetta paikkaa sitten Takulle näytti. Saatiin myöskin SA koska tuomari katsoi kaikki kuusi sijoittunutta SA:n arvoisiksi. Täytyy olla tyytyväinen sijoitukseen isosta valioluokasta.

20170610-2M8A1308

Takun painikaveri Topi matkasi erkkariin samassa seurueessa ja aivan uskomattoman hienolta tuntui Topin ja Eijan puolesta kun Topi voitti koko rodun ihka ensimmäisessä virallisessa näyttelyssään. Onnea!  Tästä pojasta kuullaan vielä.

20170610-2M8A1430

Iltapäivällä käydyissä loppukilpailuissa näyttelyn parhaan juniorin valinnassa olikin sitten vastakkain ”oman tallin” Vippi (Mihan Mittumaari) ja Topi (Tacillan Top Dog). Molemmille oli yhtä paljon sormet ja varpaat pystyssä ja aivan valtavan upeat juniorit tässä olikin vastakkain. Tuomarin oli kuitenkin toinen valittava ykköseksi ja Topi veti pidemmän korren tässä skabassa. Molemmat kuitenkin äärimmäisen tyylikkäitä snautsereita.

20170610-2M8A1878

Loppukilpailuissa kisailtiin myös kasvattajaryhmien paremmuudesta. Hienolla ryhmällä lähdimme puolustamaan viime vuotista Mihan-kasvattajaryhmän BIS-voittoa. Eipä oltu yhtään huonompia nytkään, Punainen ruusuke ojennettiin Mihan-ryhmälle voiton merkiksi. Ryhmässä oli Mihan Hyazintti, tyttärensä Värisuora, Värisuoran pojan tytär Mittumaari ja Värisuoran poika Ärjyy Äimän Käkenä.

Erkkariin oli ilmoitettu myös Hanin pentujen isä Ekku (Möllerhaus Xmas Xplorer) ja pääsin vihdoin tapaamaan herrasmies Ekkua. Ihana sosiaalinen nuori koiraherra Ekku olikin, olin oikein tyytyväinen näkemääni. Hieno isä on Hanin pennuille valittu.

20170610-2M8A1575

 

Näyttelyn jälkeen oli järjestetty juhlaillallinen ja muuta mukavaa ohjelmaa. Ruoka oli todella hyvää ja sitä oli riittävästi 🙂 Eikä juhlassa tarvinnut edes kuivin suin istua. Ohjelmaan oli panostettu ja kaikilla viihtyivät varmasti hyvin. Enemmänkin olisi osallistujia tietysti voinut olla, mutta kiva näinkin. Varsinkin kuvakavalkadi vuosien aikana vaikuttaneista snautsereista oli kiva, monia hyviä kuvia on saatu kerättyä talteen ettei rodun historia pääse ihan unohtumaan. Minähän olen siinä mielessä aika onnellisessa asemassa, että olen nähnyt suurimman osan suomalaisten kasvattajien kantanartuista. Olen seurannut rotua 80-luvulta saakka ja olen nähnyt kasvattajien aikaansaannokset useammalta vuosikymmeneltä. Illan kohokohta oli kyllä kerhon jakama tunnustus, Elämäntyöpalkinto. Se ei olisi voinut kyllä mennä oikeampaan osoitteeseen kuin Porvooseen Saimille ja Ahtille. Tänä vuonna tulee siis kuluneeksi 50-vuotta ensimmäisen Mihan-pentueen syntymästä ja taatusti ovat Saimi ja Ahti antaneet kaikkensa rotumme eteen. Ei voi muuta kuin kunnioittaa. Valitettavasti Ahti ei päässyt vastaanottamaan palkintoa paikanpäälle, sillä jonkun oli oltava kotimiehenä pentujen vuoksi, kun muut vietimme viikonlopun Kaarinassa.

20170610-2M8A2138

Mahtuihan viikonloppuun toki muutakin juin näyttelyä ja juhlaa. Mukava tapaaminen sattui lenkkipolun varrella ja sainpahan ikuistettuakin tämän paratanaaman ja ketunpojan kohtaamisen. Itseasiassa poikasia oli viisi ja rohkeasti ne tulivat katselemaan ohi kulkevia koiria ja ihmisiä.

Erikoisnäyttelyn jälkeen oli onneksi yksi viikonloppu ihan vapaata ja saatiin vain olla ja löhötä kotimaisemissa. Juhannuksena startattiin sitten taas tien päälle ja hurautettiin Porvooseen juhannuksen viettoon. Päätarkoitus oli tietysti käydä paijaamassa ja ihastelemassa Hanin pentuja, mutta mukava oli muutenkin viettää keskikesän juhlaa Saimin ja Ahdin vieraina. Saunottiin ja syötiin hyvin, istuttiin iltaa ja nautittiin pentujen touhuista. Oli kyllä niin tasainen pentue, että aivan uskomatonta. Kaikki yksitoista pentua olisi voinut lähteä matkaan jos olisi saanut, mutta onneksi pennut olivat vielä niin pieniä ettei hennonnut mukaan pakata.

IMG_8876

 

Juhannustanssitkin tanssittiin Mihalanmäellä, pääesiintyjinä latinotaituri Mitro ja Takku.
20170624-2M8A4789
Tyttö-pennut (vasemmalta Mihan Laventeli, Lumpeenkukka ja Lunaria)

Narri näytti viisi ja puoliviikkoisena tältä.

20170624-2M8A4560

 

20170623-2M8A3395

Pentujen paijaamisen jälkeen oli taas viikko aikaa hengähtää kotona. Kovasti jo teki mieli lomalle mutta viimeiset viikot oli töissä aherrettava. Käytiin kavereiden kanssa lenkillä ja puuhasteltiin kaikkea muuta mukavaa. Väliin näppästiin muutamia kuviakin, tässä Takku Raahen rantamaisemissa.

20170614-2M8A2988

Kesäkuun viimeinen viikonloppu menikin sitten Jällivaaran kansainvälisessä näyttelyssä. Sinne startattiin kokoonpanolla Jossu ja Jenni (cardiganit TuTu, Kolli, Mocca ja Katti), Jutta (pembroke Pöysti) ja minä (Takku). Näyttely oli keskiyön näyttelynä mainostettu ja sitä se sitten lopulta oikeasti olikin. Kehät alkoivat siis vasta illalla, perjantaina illalla viideltä ja lauantaina iltapäivällä yhdeltä. Loppukehät aloitettiin molempina päivinä vasta piirua vaille yksitoista illalla, joten yöhön tämä näyttely todella venyikin. Perjantaina oli kehässä ykkösryhmäläiset eli corgit. Jossun Kolli (Big-Wood’s Ken On Kultaa) voitti urokset ja tuli Ruotsin muotovalioksi ja sai tietysti myös cacibin. Lopulta Kolli oli myös ROP. TuTu voitti nartut ja cacib-ruusukkeen lisäksi sai VSP-ruusukkeen. Mocca oli lähtenyt reissuun täysin bikini-kunnossa ja sai karvattomana ERI 3. Katti esiintyi veteraaneissa reippaasti ollen ROP-veteraani ja PN3. Pöysti pembrokeissa liikkui kauniisti ja esiintyi hienosti, harmitti todella että se ei riittänyt urosten voittoon vaan sijoitukseksi tuli PU4. Jossun hieno Big-Wood’s kasvattajaryhmä sijoittui BIS-kehässä neljänneksi, mutta valitettavasti tästä ei ole kuvia sillä me oltiin kaikki siellä kehässä eikä kukaan ollut ottamassa kuvia. Mökillä oltiin lopulta yhden hujakoilla ja siinä yöpalan jälkeen ei tarvinnut paljoa unta odotella.

Kuva Jenni Flinck

Takku oli vuorossa lauantaina. Tuomarina oli Rob Douma Hollannista. Takku voitti valioluokan nartut SA:lla ja sijoittui lopulta PN2:seksi venäläisen junioriluokan nartun jälkeen. Hienosti taas paran narttu-luokassa kolmannelle sijallekin nousi Mihalainen sillä Mihan Niiskuneiti oli valioluokan kakkonen ja PN3. Takulle siis cacib ja vara-sert mutta serti jäi valitettavasti vain haaveeksi. Niiskuneidille sitten vara-cacib. Urokset voitti hieno veteraaniluokassa kilpaillut Pfeffer X-treme (Turbo) joka oli kaikkien riemuksi sitten myös ROP.

IMG_9040
Kuva Jenni Flinck
IMG_9037
Paras narttu-luokka; Ljubimyi Borodach Idillia, Spice Bear Jasmine Genev’Eva, Ave Concorde Zlata Zagira Trels, Mihan Isotakiainen, Mihan Niiskuneiti, Arctic Idols Dahlia (kuva: Jenni Flinck)
IMG_9044
Ruotsin cacib plakkarissa (kuva: Johanna Flinck)

Ehdittiin me näyttelyn lomassa myös turisteillakin. Mökki sijaitsi mukavalla paikalla joen rannalla kävelymatkan päässä näyttelypaikasta. Ympäristössä oli mukavia paikkoja, muun muassa ihana peikkometsä ja muita kauniita rakennelmia.

 

IMG_9042
Kuva: Johanna Flinck
kuva: Johanna Flinck

Jällivaaran reissun saldo (kuva: Johanna Flinck)
Kuva: Johanna Flick

Vielä piti käydä viikko ahertamassa työmaalla ja sitten alkoi kauan odotettu kesäloma. Jyrki ja Jaakko pakkasivat auton täyteen tavaraa ja starttasivat kohti Kokkolaa mökkiviikkoa varten. Me lähdettiin Takun kanssa matkaan vasta lauantai-aamuna ja matkattiin mökille Ylivieskan KV-näyttelyn kautta. Takku voitti taas valioluokan SA:lla ja oli lopulta PN3 cacibin kera sillä veteraaneissa kilpaillut Risu-äiti voitti nartut ja Hilda (Amor Di Schnauzer Fama Volat ) oli PN2. Kääpiösnautsereissa Mihan Mini-Ärrätex eli Mellu voitti rotunsa cacibin kera.

20170708-2M8A5427
kuva: Riikka Kärkkäinen

Likimain viikko siis lomailtiin Kokkolan kupeessa mökillä ja nautittiin vain joutenolosta. Käytiin katsomassa kahvila Sahan pihalla kesäteatterinäytös, joka oli oikein hyvä, kannattaa mennä katsomaan.

20170710-2M8A6262

Vaikka kesä onkin ollut aika kiireinen ja kaikki viikonloput on mennyt jossakin reissun päällä, onneksi ollaan oltu kotosalla kuitenkin aina torstai-illat. Torstai on Takun agility-päivä ja siitä ei olla haluttu olla poissa. Edelleenkin agility on taatusti Takun ykkösasia ja onhan sillä vauhtia, huh huh. Jos joskun pysyn tuon koiran perässä tai siis lähinnä mukana niin siinä on jo tavoite saavutettu. Hauskaa meillä kummallakin ainakin on ja muusta ei oo niin väliä.

IMG_9106

Tortai-illaksi siis kotiuduttiin mökiltä ja perjantaina aamulla startattiin taas tien päälle. Ensimmäisenä auton keula käännettiin kohti pohjoista ja ajeltiin Haaparannan kautta Ruotsin puolella ja siitä Piteåån asti. Viikonloppu majoituttiin Piteåssa entisessä sairaalassa josta on sittemmiin osaltaan kunnostettu hotelli. Kiva paikka oli koiran kannalta, isot puistoalueet ympärillä missä ulkoilla ja oikoa matkasta väsyneitä jalkoja.

Lauantaina oli sitten Piteån kansainvälinen näyttely, josta lähdettiin taas sitä Ruotsin sertiä yrittämään. Tuomarina täällä oli Birgitta Svarstad ruotsista. Takku oli kyllä valioluokan ykkönen SA:lla mutta sijoittui lopulta PN3 Risu-äidin ja Vippi-juniorin jälkeen. Vara-sert ja cacib-ruusuke taas silti tarttui mukaan, kolmas sellainen kolmantena peräkkäisenä viikonloppuna. Saavutus sekin 🙂 Risu-äiti oli sitten ROP, ROP-veteraani ja loistavasti loppukilpailuissa RYP3 ja BIS-VET2, onnea vielä Risulle upeista sijoituksista ja Vipille sertistä!

IMG_9333

Piteån rusetti-saalis lauantailta

Sunnuntaina oli vuorossa snautseri-pinserien erikoisnäyttely. Snautsereilla tuomariksi oli tullut Jari Laakso ja reippaasti Jari veti arvostelut ruotsiksi. Vippi voitti junioriluokan SA:lla, Takku valioluokan ja Risu veteraanit. Paras-narttu kehässä järjestys oli nyt Risu ykkönen, Takku kakkonen ja Vippi kolmonen. Tämä tiesi sitä että Takulle vihdoin se Ruotsin serti ja sitä myötä Takusta Ruotsin muotovalio! Risu oli siis myös ROP ja lopulta illalla ryhmäkehiin asti päästyään vielä koko näyttelyn BIS-veteraani ja loppuhuipennukseksi myös BIS!!! Aivan hurjan upeaa, uskomattoman hieno voitto Risulle!

IMG_9338
Erikoisnäyttelyn rusetit; uusi SE MVA!
IMG_9341
Erikoisnäyttelyn paras narttu-luokka; Mihan Värisuora, Isotakiainen ja Mittumaari (äiti ja sen tytär ja pojantytär)
20170710-2M8A6094_m
FI&SE MVA EEJV-16 Mihan Isotakiainen

Heti kehän jälkeen pakattiin kamat äkkiä autoon, haettiin kuppi kahvia matkaan ja lähdettiin ajamaan suorinta tietä Porvooseen. Matkaa kertyi silti ihan kiitettävästi, liki 900 km. Illalla oltiin kymmenen maissa Mihalassa ja pitkä päivä kyllä vaati veronsa ja uni voitti alta aikayksikön. Aamulla sitten vielä viimeiset pentupaijaukset, kauppakirjan kirjoitukset ja koirat autoon. Mukaan siis lähti Takulle kaveriksi Mihan Lunaria (Möllerhaus Xmas Xplorer – Mihan Iisoppi) eli kotoisammin Narri.

Ensimmäiset päivät on nyt Narrin kanssa kotona vietetty ja täytyy sanoa että ei ole ollut vapaa-ajan ongelmia. Välillä vauhti kiihtyy niin että ihan hirvittää ja on pakko ottaa koirat hetkeksi jäähylle. Takku kuljettaa leluja Narrin eteen ja niin ne repivät lelua toinen toiseen suuntaan ja välillä Narri tulee perässä kuin luuturätti. Mutta sinnikäs tuo pikkutyttö on ja rohkeasti se vaan roikkuu Takun kaulanahassa ja antaa pikku naskalihampaistaan takaisin sen minkä kerkeää. Saapa nähä mitä tämä parivaljakko saa vielä aikaiseksi.

Rakkaasta kakarasta on monta kuvaa ja ne tähän nyt laitan loppuun. Narria saa tulla katsomaan ja kyllä me tästä kylillekin huitaistaan kun nyt näyttäisi että nuo ilmatkin paranee ja loma voi toden teolla alkaa.

20170717-2M8A6354

Kotiinlähtötunnelmissa
IMG_9397
Mihalanmäeltä viimeinen maailmalle lähtevä tyttöpentu, seuraavat suuntaavat koteihinsa jo Kempeleestä

IMG_9424

 

IMG_9448

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s