Avoimeen luokkaan startattiin Vaasan KV näyttelystä huhtikuun 9.päivä. Koska snautserit aloitti Marianne Holmin kehän sunnuntai-aamuna, lähdimme matkaan jo lauantaina. Yövyimme Vaasassa hotelli Tropiclandiassa, jossa oli muutama muukin koiranäyttelyvieras majoittumassa. Ihan kiva paikka yöpyä koiran kanssa, lähistöllä kulki pururata ja koirapuistokin löytyi ihan vierestä.
P&s snautsereita oli Marinannen kehään ilmoittautunut 17, joista 6 urosta ja loput narttuja. Vippi (Mihan Mittumaari) oli ensimmäistä kertaa virallisissa luokissa mukana ja voitti junioriluokan SA:lla. Takku oli siis nyt avoimessa luokassa, voitti sen myöskin SA:lla ja lunasti paikkansa pn-kehään. Veteraaneissa sitten kisasivat keskenään Takun emä Risu (Mihan Värisuora) ja mummu Sinttu (Mihan Hyazintti). Risu-äiti veti tällä kertaa pidemmän korren voittaen luokan SA:lla, Sinttu hienosti toinen myöskin SA:lla. Paras narttu-kehässä meille ei Takun kanssa menestystä tullut vaan Risu nousi ykköseksi, toiseksi sijoittui valioluokan voittanut Bonzen Cecilia, kolmas oli junioriluokasta Vippi ja neljäs sitten Sinttu. Serti meni Vipille, Cacib Bonzen Cecilialle. Koska jaossa oli vielä vara-serti ja vara-cacib pn-luokan ulkopuolelle, palattiin takaisin kisaamaan niistä. Takku veti pisimmän korren tässä ja sai nuo molemmat rusetit itselleen. Risu voitti lopulta potin kotiin, ollen ROP ja ROP-veteraani. Ja kaiken huipuksi Risu sijoittui vielä ryhmässä toiseksi!!! Kasvattajaryhmän tuomari myöskin lähetti isoon kehään KP:llä ja se sijoittui päivän päätteksi vielä upeasti kolmanneksi kauneimmaksi kasvattajaryhmäksi. Olen ehkä puolueellinen sanomaan, mutta ryhmä oli hieno! Siinä oli snautserinartut neljässä polvessa; Sinttu, tyttärensä Risu, Risun tytär Takku ja Risun pojantytär Vippi.
Loputkin kuvat Vaasasta (kuvat:Jyrki) Vaasa KV 9.4.2017
Vaasan jälkeen harrasteltiin taas arkisia askareita. Pääsiäinenkin tuli siinä sivussa ja toi mukanaan kivat yllätysjuhlat. Jossu on kasvattanut Big-Wood’s welsh corgi cardiganeja jo 25-vuotta ja me haluttiin järjestää Jossulle juhlat, yllätyksenä. Kovasti etukäteen jännättiin jäädäänkö kiinni näistä suunnitelmista, mutta aika hyvin vedettiin loppuun asti. Taisi Jossu ihan aidosti yllättyä ja toivottavasti myös nautti ansaitsemistaan juhlista. Juhlailtaa edelsi mukava treenipäivä Muhoksella Häntä&Panta-hallilla ja treeniaiheina meillä Takun kanssa oli lähinnä agility. Käytiinpähän myös corgi-ringissä kiertämässä muutama harjoituskierros näyttelyitä silmällä pitäen.
Pääsiäisen aikaan kävin myös nappaamassa muutaman kuvan Sulo-herrasta. Sulo on hurmaava 6-vuotias mustaparta, jonka kanssa olisi ollut Takun mielestä kiva painia. No, käytiin sitten kiertelemässä pieni luontopolun pätkä koirien riemuksi. Napattiin parit yhteiskuvatkin Takusta ja Sulosta. Minusta on aina niin kiva saada samaan kuvaan snautserien molemmat värivariaatiot!
Huhtikuun viimeisenä viikonloppuna lähdettiin sitten Sussun kanssa Kiuruvedelle retkelle. Siellä oli ryhmänäyttely 2/3 & 5-ryhmille. Meille molemmille sattui tuomarimuutos, kummankin rodun uudeksi tuomariksi oli laitettu Maret Kärdi Virosta. Hetken aikaa jo ajatuksiin hiipi, että mitäs nyt. No, ei me tuomarimuutoksesta lannistuta, vaikka tiedossa olikin että aika tiukka tuomari meitä on siellä vastassa. Toisaalta ihan kutkuttavakin ajatus oli viedä Takku Maretin kehään. Ensimmäisen snautserini Napin emä oli aikanaan Maretin kasvatti, Liivapohja A-Joy. Näyttelyyn oli ilmoitettu Takun lisäksi neljä muuta snautseria joista yksi oli poissa.
Maret kuitenkin tykkäsi Takusta, antoi ihan Takun näköisen arvostelun, ojensi meille sen viimeisen serti-ruusukkeen ja näin meillä on uusi muotovalio. Lopuksi Takku vielä oli rotunsa paras, VSP oli komea nuoriherra Cartoon Heroes Silverfang ”Vinski”.
Melkein yhtä paljon kuin Takunkin menestystä, jännäsin Roccan edesottamuksia kehässä. Rocca otti ja ravasi itsensä omistajansa yllätykseksi (ei meidän muiden) myöskin rotunsa parhaaksi ja nappasi itselleen toisen sertinsä. Kylläpä meillä olikin Sussun kanssa suut messingillä. Ryhmäkehistä haettin sitten taas vain kokemusta mutta ei haitannut, hyvä reissu kaikin puolin!
Otettiin me vähän tietysti kuviakin valionarvon kunniaksi. Josko sitä vaikka rotulehteenkin kuvan lähettäisi. Kuvat on otettu yhteistyötiimillä Jossu,Sussu,Petra, kunnia niistä tasapuolisesti kaikille meille 🙂
Vappuna järjestettiin Raahessa perinteinen Match Show. Ajattelin että Takku oli saanut näyttelyhulinaa ihan tarpeeksi sille viikonlopulle ja se kävi vain Jyrkin kanssa turistina haistelemassa raitista meri-ilmaa. Minä talkoilin aamupäivän ja nappasin muutamat kuvatkin siinä samalla. Kuvat löytyy täältä: Match Show 1.5.2017
Viime päivät meidän oloa on varjostanut minun sairastuminen. Vihdoin kuin näytti siltä että kyllä se kevät sieltä voi vaikka vielä tullakin, minä sairastuin keuhkokuumeeseen. Lopulta päädyin tautini kanssa kulkemaan sairaalassa kolme kertaa päivässä saamassa suonensisäisiä antibiootteja. No nyt ollaan voitonpuolella, mutta edelleenkin vielä toipilaana sairaslomalla. Mietin vain täällä kotona kässehtiessäni, että kaikki minulle varoittelee että malta, malta, ota rauhallisesti. Kaikilla tuntuu olevan omakohtaista kokemusta että miten käy jos lähtee liian aikaisin liikenteeseen, jälkitautien kirjo on mittava. Minä vaan kysyn, että jos se ei ole onnistunut muiltakaan niin miten ihmeessä se onnistuu minulta, kärsivällisyyden perikuvalta??? Kertokaapa 🙂 Tekisi kovasti mieli jo tuonne lenkkimaastoihin!
Mihalassa on muuten taas pentulaatikossa vipinää. Takun sisko Hani pyöräytti keskiviikkona yksitoista pentua!!! Kahdeksan urosta ja kolme narttua. Isänä pennuilla on Ekku (Möllerhaus Xmas Xplorer), nuori herrasmies-snautseri. Lainaan Mihan kotisivuilta kuvat Hanista ja Ekusta, toivottavasti se on luvallista. Jos jotakuta kiinnostaa vauhdikas harrastuskaveri joka soveltuu melkeinpä lajiin kuin lajiin, kannattaa soitella Saimille tai Railille. Toivotaan että tästä pentueesta saataisiin myös niitä uroksia kaveriksi kehiinkin asti, aika narttuvoittoista on ollut viimeaikojen näyttelyt.
Mihan Isotakiainen & Mihan Lunaria 