Laitetaas vuosi 2018 pakettiin

Paljon ollaan kuljettu ja koettu vuoden aikana, niin metsissä lenkkeillen kuin näyttelyissä reissaten. Jokaisesta retkestä jää paljon muisteltavaa tulevaisuuteen, kiitos kaikille ystäville jotka ovat mukana kulkeneet.

NÄYTTELYVUOSI 2018

Vuosi korkattiin siis Kajaanista KV-näyttelystä, jossa Narri avasi näyttelyuransa pentuluokasta ja sijoittui hienosti ROP-pennuksi monen hienon pennun joukosta. Takku oli lähtenyt matkaan tueksi ja turvaksi ja nappasi valioluokan voiton ja sijoittui lopulta sijalle PN3. Tuomarina Kajaanissa oli Åke Cronander Ruosista. ROP näyttelyssä oli Likka (Nettl Greit Prime Rose Mihan’s) ja veljensä Petja (Nettl Greit Parsival Mihans) oli VSP.

Seuraavaksi Narri lähti näyttelyreissulle ilman Takkua ja nappasi mukaan mustan hurmuripoika Topin. Kajaani oli paikka edelleen ja nyt siellä oli ryhmänäyttely jossa snautserit arvosteli Jari Laakso. Narri oli jun ERI1, SA jäi saamatta kaposen rinnan vuoksi. Matkakumppani Topi oli ROP ja valioitui saamallaan sertillä, hienoa! Täällä p&s snautserit voitti Veerun Almira Princess, joka oli ainut SA:n saanut p&s.

Vaasa KV oli sitten huhtikuussa ja siellä tuomarina Valentinas Stiklius Liettuasta. Meidän tytöt eivät oikein olleet tuomarin makuun, Narri oli junnuluokassa ERI4 ja Takku valioluokan ERI4, kummallekkaan ei SA:ta herunut. Rotunsa parhaaksi valittiin veteraaniuros Seladys King Stone ja Mihan Mittumaari oli VSP.

Oulun toukokuiseen iloisen koiran NORD-näyttelyyn lähdimme Narrin kanssa kahdestaan, tuomarina siellä Hannele Jokisilta. Narrille jun ERI2 kauttaaltaan kesken kehityksen olevana kakarana. ROP oli myöskin junioriluokassa kilpaillut Likka (Nettl Greit Prime Rose Mihan’s)

Siitä viikon päästä oli Oulaisissa ryhmänäyttely johon molemmat tytöt lähti, koska tuomarina oli FinnSieger-tuomari Hilkka Salohalla, snautserien kasvattajatuomari. Narri oli viikossa kehittynyt kummasti ja nappasi hienosti junnuluokasta narttujen voiton saaden ensimmäisen sertinsä. Takku sijoittui hieman tuhdissa kunnossa kauttaaltaan raskaana valioluokan toiseksi, erillä kuitenkin. Rotunsa parhaaksi leivottiin lopuksi upea Petja-poika (Nettl Greit Parsival Mihans) ja Narri siis VSP.

Viikon päästä Oulaisista oli herkullisesti taas tarjolla kakkosille ryhmänäyttely FinnSg-tuomarilla, aika hienoa. Näyttely oli Iissä ja tuomariksi oli Hollannista tullut arvostettu grand old lady Ilona Onstenk-Schenk. Narri voitti junioriluokan ja sijoittui lopulta narttujen kolmoseksi vara-sertillä. Harmi kun junioriluokasta ei näitä FinnSg-kiinnityksiä jaeta, Narrilla olisi kaikki kolme jo tämän kesän jäljiltä kasassa. Takku nappasi kuitenkin FinnSg-pisteen ollen valioiden ykkönen ja lopulta PN2. Voiton vei Arctic Idols Come Together ja VSP oli Vippi (Mihan Mittumaari).

Kuvat Takusta ja Narrista on ottanut Josefiina Niska.

Rovaniemen Nord-näyttelyssä poikettiin matkalla Norjaan. Eipä kyllä meille mitään jäänyt käteen tästä näyttelystä, Takku nappasi EH:n, eikä siinä oikein mitään hyvää tuntunut olevan. Narri sai sileän ERIn, lähinnä kai todella ahtaiden takaliikkeiden vuoksi (tämä eritoten kyllä herättää vähän hilpeyttä). ROP oli Gabriel Artax’s Angel ja tuomari Per Lundström Ruotsista.

Tromssassa käytiin kansainvälisessä näyttelyssä kaamean myrskyn jälkimainingeissa. Onneksi meidän näyttelypäivänä oli ihan kohtuullinen sää, vaikka edellisenä päivänä näyttelyä oli jouduttu siirtämään vasta illalla alkavaksi ja myrsky oli riepotellut taivaan tuuliin lukemattomat määrät näyttelytelttoja muunmuassa. Tuomariksi Tromssaan oli saatu Oystein Eikeseth Norjasta. Takku oli PN2 saaden vara-cacibin ja vara-sertin ja Narri oli PN3. Narrin veli Legenda oli myös näyttelyssä ja oli PU3. Voiton vein Mihan Mittumaari ja VSP oli Mihan Ärjyy Äimän Käkenä, joka valioitui hienosti Norjan valioksi. Mihan kasvattajaluokka oli Rop-kasvattaja.

Tromssa-8
Tytöt Saanan juurella tuulisessa säässä
Tromssa-146
VSP Mihan Ärjyy Äimän Käkenä ja ROP Mihan Mittumaari
Tromssa-157
Mihan kasvattajaluokka: Ärjyy Äimän Käkenä,Mittumaari,Lunaria ja Isotakiainen
Tromssa-161
Sisarukset Mihan Legenda ja Lunaria 

Norjan matkailun jälkeen lähdettiin vaihteeksi etelä-suomeen, matkaa kertyi sinnekin aika monta sataa kilometriä, joten auton mittariin tulee kilometrejä oikein urakalla. Snautserien erikoisnäyttely järjestettiin tänä vuonna Hattulassa, Lepaan kartanon mailla. Taisi olla ennätysmäärä osallistujia tänä vuonna ainakin ilmoitettuna, 90 p&s snautseria lopulta kehässä esitettiin. Lisäksi oli vielä 22 mustaa snautseria, joten partasuita liikkui kartanon mailla aika lailla. Narri teki meille jättiyllätyksen ja nappasi suuresta junioriluokasta voiton SA:lla. Tämä oli kyllä jotakin niin hienoa että sen tulen muistamaan kyllä ikuisesti. Lopputohinoissakin Narri vielä loisti suuresta paras narttu-luokasta ja nousi lopulta kolmanneksi! Lisäksi Narrille serti ja lopulta VSP-juniori-rusetti myöskin. Takku sai valioluokasta ERIn ja nostettiin vielä ensimmäisten kilpailuluokan jatkoon päässeiden joukkoon mutta jäi kuitenkin sijoittumatta. ROP tässä erkkarissa oli viime vuoden tapaan Bonzen Cecilia ja VSP Seladys King Stone. Narrin isä Möllerhaus Xmas Xplorer oli PU2 ja Takun emä ja Narrin emänemä Mihan Värisuora PN4 ja VSP-veteraani. Mihan kasvattajaluokka oli toinen KP:llä Bonzeneiden viedessä voiton ja Mihan Värisuoran jälkeläisryhmä oli BIS2. Birgitt Bischoff Saksasta arvosteli molempien värien nartut ja Stefanie Freitag myöskin Saksasta  urokset.

30122018-3-2
Narri meinaa että minun serti, anna tänne!
30122018-5-2
ROP-juniori Ferdinan Wannabe Onyx ja VSP-juniori Mihan Lunaria
erikoisnayttely_30062018-77
Narrin isä Möllerhaus Xmas Xplorer PU2
30122018-2-2
Mihan kasvattajaluokka: Värisuora,Iisoppi (Värisuoran tytär),Lunaria (Iisopin tytär)  ja Mittumaari (Värisuoran pojantytär)
30122018-2-3
Mihan Värisuoran jälkeläisryhmä BIS2; Neljän Suora, Isotakiainen, Iisoppi ja Ärjyy Äimän Käkenä
Erkkari-1
Menikö hyvin?

Seuraavana oli vuorossa Oulun Kv-näyttely, johon lähdettiin taas Narrin kanssa ilman Takkua. Tuomarina oli Marianne Holm, FinnSg-tuomari ja kasvattajatuomari taasen, mutta Takku on kyseisellä tuomarilla jo pari kertaa käynyt niin ei sen vuoksi nyt sitten enää lähetenyt. Narri järjesti vähän jännityksen hetkiä, kun yhtäkkiä kesken paras narttu-kehän alkoi ontumaan. Onneksi tuomari oli tilanteen tasalla, yhdessä kaiveltiin tassun pohjat puhtaaksi ja jatkettiin juoksua. En tiiä mikä ontumisen aiheutti, oliko tassussa kivi joka lähti pois vai osuttiinko juostessa johonkin monttuun kaviouralla, mutta se loppui yhtäkkiä kuin alkoikin. Narri siis juoksi itsensä narttujen ykköseksi sertin kera. Tuomari sanoi minulle kun vein koiran junnuluokassa kehään että kiitos kun toit tämän koiran tänään, yksistään jo tämän vuoksi kannatti lentää tänne arvostelemaan. Tuomari tykästyi eritoten Narrin hienoon tummaan maskiin, jalkoihin asti karkeaan karvaan ja hienoon päähän. Nämä asiat kyllä itsekin koirassa allekirjoitan. Rotunsa parhaaksi valittiin Delonnix Cormick ja Narri siis VSP.

30122018-2922
ROP Delonnix Cormick & VSP Mihan Lunaria

Ylivieskan KV näyttelyssä käytiin sateisessa ja tuulisessa säässä. Juuri kun valioluokan narttujen kilpailuluokkaa käytiin avasi taivas hanansa äärimilleen ja vettä tuli niskaan niin kuin saavista kaataen. Eihän siinä mitään, näitäkin kelejä joskus näyttelypäivälle sattuu. Narri oli junnuluokan ERI2 ja Takku valioluokan ERI ilman sijoitusta. Tuomarina täällä Igor Selimovic. Rop oli Mihan Mittumaari joka valioitui tässä näyttelyssä ja VSP Doctor’s Order Mad Max.

Kesäloman lopuksi pakattiin vielä kaksi akkaa ja kolme koiraa autoon ja ajaa päräytettiin Fauskeen, pohjois-norjaan. Hyvin me kaksi lähes kielitaidotonta akkaa reissusta selvittiin vaikka täytyy kyllä sanoa että reissuun lähtö vähän vastusti. Takku oli niin valeraskaana että käytin sen jopa jo eläinlääkärissä arvoissa onko kehittämässä kohtutulehdusta, ei ollu, oli vain niin kovat valeraskausoireet. Narri juoksi pihalla niin kovassa vauhdissa itsensä kylelleen kumoon että sai katkaistua verisuonen kyljestä ja siihen kehittyi hetkessä nyrkin kokoinen hematooma. No, sekin siitä suli itsekseen että näyttelyssä sitä ei juurikaan enää edes huomannut, jos ei tiennyt katsoa. Topin maha taas ärsyyntyi jostakin ja se oli hetkenaikaa niin huonolla syömisellä että laihtui vaikka ei olisi niin kärsinytkään. Senkin matkaan ottamista mietittiin ihan viime metreille asti. No, kaikki kolme kuitenkin autoon pakattiin kun ei kellään mitään oikeaa hätää näyttänyt olevan ja varsinkaan ei mitään muihin tarttuvaa. Fauskessa oli ensin KV näyttely jossa snautsereilla tuomarina Miklos Levente Unkarista. Tuomari ei oikein tykännyt täysin yhdestäkään p&s snautserista joten kaikki jäivät ilman SA:ta eikä Rop:ia siis valittu. Aika yllättävää sinänsä, sillä matkassa oli useampi koira suomesta sekä Norjalaisia valiokoiria. Narrille siis sileä ERI1 ja Takulle valioluokan EH3. Päivän pelasti onneksi Topi, jolle tuomari SA:n antoi ja sitä myöten Topille siis norjan serti ja ROP. Tuire Okkola Suomesta nosti iltapäivällä Topin vielä RYP 3:seksi joten hieno päivä Topilla.

topi_ryp3

Seuraavana päivänä taas uudella innolla kehään, vuorossa snautserien, pinsereitten ja bouvierien erikoisnäyttely. Tuomarina snautsereilla toimi vanha herrasmies Ruotsista, Nils Molin. Muistan jo aikanani melkein kolmekymmentä vuotta sitten esittäneeni koiria Nilsin kehässä (rotikoita ja snautsereita) joten aika hauska oli näin vuosikymmenten jälkeen hänen kehäänsä mennä. Narri oli vuorossa meidän sakista ensimmäisenä ja kun menin sen kanssa kehään, tuomari kysyi minulta: oletko suomesta? En oikein tiennyt mitä siihen tohtii vastata, joten olin hiljaa. Tuomari tivaa uudestaan että no, oletko? Minä sitten vaikeana nyökkään vastaukseksi. Silloin tuomari sanoo minulle selvällä suomen kielellä: kerran ympäri, kiitos ja sitten edestakaisin. Ei ollut turhaan herra suomessa arvostelureissuja aikanaan tehnyt 😉 Narri siis junioriluokan ykkönen SA:lla. Takku valioluokassa kehään ja ERI Takullekin. Valioluokan kilpailuluokassa koettiin vähän jännitystä kun tuomari käytti kerran keulilla Norjalaista narttua mutta vaihtoi onneksi Takun uudelleen keulille muutaman juoksukierroksen jälkeen. Takku siis voitti nartut, sai sertin ja valioitui tällä Norjaan ja Pohjoismaihin. Mihan Nocturno oli PN3 ja sai vara-sertin, Mihan Onnenkantamoinen PN4, eli Mihalaisia paras narttu-luokassa neljä koiraa. Narri jäi kakarana sijoittumatta, mutta oli näyttelyn päätteeksi BIS-juniori 3. Topi oli tänäkin päivänä ROP ja sijoittui loppukahinoissa uskomattomasti BIS2:seksi!!! Olihan siinä meillä vähän iloitsemisen aihetta kotimatkaksi, johon rynnättiin suoraan BIS-kehistä. Kauheassa rankkasateessa sitten ajeltiin Pohjois-Norjan ja Pohjois-Ruotsin läpi takaisin kotisuomeen kahta Norja valiota rikkaampana.

38661743_10216939803350189_3656891449674301440_n
POHJ&FI&SE&N MVA EEJV-16 Mihan Isotakiainen & FI&N MVA Tacillan Top Dog
19082018-202_takku_pohjmva
POHJ&FI&SE&N MVA EEJV-16 Mihan Isotakiainen

19082018-203

Topin_valiokuva
FI&N MVA Tacillan Top Dog

Tältä reissulta meidän piti jäädä pitkälle näyttelytauolle ja taukoa me toki vähän pidettiinkin. Takulta nypittiin jalkakarvoja aika reilusti alas ja muutenkin me vähän lomailtiin näistä reissu ja näyttelyhommista. Jostain ihmeen mielijohteesta kuitenkin päätin ilmoittaa vielä tytöt vuoden viimeiseen koitokseen Messariin, ihan siitä syystä että en ole Messarissa neljään vuoteen käynyt.

Launtaina oli siis Helsingin Voittaja-näyttely joka oli samalla NORD-näyttely. Tuomariksi oli saapunut Peter Schön (von Achterplätzchen kennel) Saksasta. Narri sai elämänsä ensimmäisen EH:n lähinnä kai pituutensa vuoksi. Takku sai sileän ERIN eikä sijoittunut kilpailuluokassa. Mihalaisten lippua piti korkealla Mihan Mittumaari sijoittuen PN4:seksi ja kääpiöissä Yrtti (Mihan Mini-Yrtti) pesi koko porukan ollen ROP.

Messari-5639.JPG
Mihan Mini-Yrtti

Sunnuntaina oli Voittaja-näyttely joka oli KV. Tuomarina tänä päivänä toimi Viva Maria Soleckyj Szpunar Puolasta. Vaikka tuomari kovasti tykkäsikin meidän koirista täytyy sanoa että olihan perin juurin erikoinen ja kummallinen tuomari. Siinä sai kokeneetkin esittäjät sellaista läksytystä koiran esittämisestä, remmin oikein kädessä pitämisestä, käsien paikasta juostessa vartalon vieressä, makupalojen antamisesta ym.ym. Minäkin olin kehässä niin paskajäykkänä kun en tiennyt mihin uskaltaa koiransa kanssa mennä ja miten remmistä kiinni pitää että koira sai kyllä pyöriä narun nokassa miten halusi. Tuomari ei yhtikäskään tykännyt että koiria juoksutettiin kireällä remmillä, meillä onneksi koirat juoksee mieluummin vapaasti joten tämä ei ollut meille niin kaamea juttu. Tuomari siirteli kilpailuluokissa ihmisiä ja koiria kuin palapelipalikoita pitkin kehää, eikä oikein kukaan tiennyt oliko niin sanotusti jatkossa vaiko eikö. Enkä minä itseasiassa laatuarvostelun jälkeen edes tiennyt mitä koirani saivat mutta kilpailuluokkaan meidät ohjattiin joten oletin että ERIT (molemmat sekä nuortenluokan nartut että valionartut olivat päivän suurimpia luokkia joten kilpailuluokkaan ei EH:n saaneet mahtuneet). Narri oli siis ensimmäistä kertaa nuorten luokassa ja voitti sen meidän suureksi iloksemme. Takku pääsi taas valioluokan ensimmäisessä karsinnassa jatkoon mutta tippui sitten pois sijoittuneiden joukosta. Narri hurmasi tuomarin (mm. ihanilla hampaillaan, näin oikeasti luki arvostelussa :-)) ja tuomari kävi minua monta kertaa silittämässä olkapäästä ja sanomassa että You have beautiful female, very beautiful sekä I love your female, she has wonderful head, wonderful coat. I love her charm and everythink. Siinäpä se, Narri kiteytettynä monenkin mielestä. Narri oli lopulta PN4 ja sai sertin, ei huono sijoitus isosta joukosta. Mihan kasvattjaluokka sijoittui rotunsa kolmanneksi.

Messari-5982
Narri ja Viva Maria Soleckyj Szpunar 
48364175_10210814018861672_967310636029575168_n (1)
Mihan kasvattajaluokka: Neljän Suora, Isotakiainen, Lunaria, Nokturno. Kuva Eveliina Kammonen.

Siinäpä on sitten tämän vuoden näytelmät näytelty, uusin innoin ja uusin haastein kohti ensi vuoden kehiä. Tyytyväinen täytyy olla, Narrilla on sertit kasassa ja Takku valioitui sekä Norjaan että Pohjoismaihin vaikka viimeinen cacib vielä odotuttaakin. No, onpa syy reissata tulevaisuudessakin.

AGILITYVUOSI 2018

Näyttelyiden ohella toinen rakas harrastus koirien kanssa on tietysti agility. Narri aloitteli yksittäisten esteiden opettelua kesän mittaan ja haeskelee vielä motivaatiota lajiin.

Takku starttasi ensimmäistä kertaa virallisissa kisoissa täällä kotikentällä Raahessa tehden tulokset molemmista starteistaan. Nämä startit täyttivät jo meidän tavoitteet tältä vuodelta, muuta ei ollut tarkoituskaan tehdä. Katsotaan sitten ensi kesänä, miten jaksetaan ratoja juosta. Raahen kisasta siis sekä agilityradalta että hyppyradalta Takulle 10 virhepistettä ja sijoitus 1. Radat olivat Mika Moilasen tuomaroimia.

Kuvat: Johanna Flinck

Treenit Tupoksella ovat jatkuneet ylikivassa Raahe-ryhmässä, joten jo ihan sen vuoksikin tätä lajia on tullut tahkottua kerran viikossa. Toivottavasti me ollaan edes vähän edistyttykin vaikka mitenkään helpolla tämä ei ole tullut. No, ei nakata tässäkään vielä kirvestä kaivoon vaan sinnillä vaan radalle ja treenaamaan.

 

LENKKEILY JA ULKOILU 2018

Tämähän se on tietysti ollut koiraharrastuksen parasta antia ehdottomasti. Tässä yhdistyy sekä koiran ulkoilutus, oma kuntoilu sekä ystävien kanssa ajan viettäminen mitä parhaalla tavalla. Lenkkejä on tehty tänäkin vuonna mitä erilaisimmilla kokoonpanoilla, mitä erilaisimmissa maastoissa ja kaikista ollaan nautittu yhtä paljon. Tätä me jatketaan ensi vuonnakin, ainakin yhtä paljon kuin nytkin. Tänä vuonnahan oli kansallinen Mennään metsään-haaste, johon jokainen sai käydä merkitsemässä metsässä vietetyt aikansa tai kilometrinsä. Me ollaan käyty metsässä liki päivittäin muutenkin, toivottavasti tuo haaste auttoi muitakin löytämään ne ulkoilun parhaat puolet.

16082018-3616082018-2-228112018-487827102018-254722112018-389908042018-4608042018-3808042018-3408042018-706122018-551306122018-548806122018-53342M8A6719m22122018-694528102018-285427102018-260525092018-102325092018-092623092018-075216092018-205mp16092018-215mp16092018-220mp16092018-13012102018-204209092018-4909092018-1906112018-04102018-1326

VALOKUVAILU 2018

Valokuvailu eikä kuvaus siksi, että harrastus-ja kokeilupohjalta tätäkin hommaa tehdään. Vähän uutta on kalustukseen hankittu, lähinnä tuota salamapuolta, entisellä perussetillä mennään. Tätäkin harrastusta jatketaan siten miten intoa riittää ensi vuonna, isompia investointeja ei ole tarkoitus (lue:vara) tehdä. Laittelenpa tähän loppuun nyt näitä tämän vuoden aikana näpättyjä kuvia, osa ihan tarkoituksella otettuja, osa ihan lenkillä napattuja.

 

 

16102018-221003062018-2mp10072018-6810072018-41

24112018-419524112018-408202122018-5185mp

Taimi_08092018-1100mpPentunayttely_08092018-1000mpHukka_08092018-520Hippo_08092018-423Fanni_08092018-290mp

VUOSI 2019?

Ensi vuodelle en tee mitään lupauksia, en niitä kuitenkaan pystyisi pitämään. Eletään nyt vain päivä kerrallaan ja katsotaan mitä se elämä eteen tuo. Nyt ensimmäisten paukkujen jytkyessä ja rakettien välkkyessä taivaalla minä kiitän siitä että meidän koirat ei välitä. Hyvää tulevaa vuotta kaikille!

30122018-1-4_kiitos

49140175_10218065482811472_7876817712733749248_n

Mainokset

Takku 3 vuotta

takku-3

Meidän parta-piru, täystuho, vauhtiveikko, Kellokosken prinsessa, kuiteskin kaikista rakkain takku-parta täyttää jo 3 vuotta. Ei uskoisi kuinka äkkiä aika kuluu ja vuodet vierii, vastahan se tuli ja tullessaan vei kaikkien sydämet mennessään. Vei se kyllä paljon muutakin; lukemattoman määrän syötyjä kenkiä, kaluttuja seinälistoja, nakerrettuja mattoja, läjäpäin rintaliivejä yms yms. Mutta tullessaan se on tuonut niin paljon iloa meille kaikille, uusia ystäviä, mielettömiä treenihetkiä, huikeita näyttelyreissuja ja paljon paljon muuta että ne korvaa mennen tullen palatessa kaikki tuhotut ja silputut asiat. Se on vain yksinkertaisesti likimain maailman paras, ainakin meille!

Tammikuussa käytiin pitkästä aikaa taas näyttelyissä. Narri aloitti näyttelyuransa pentuluokasta ja kävi neljän muun pennun kanssa harjoittelemassa näyttelyhommia. Narttupentuja oli kolme ja Narri veti pisimmän korren ja pääsi juoksemaan kehää yhdessä parhaan urospennun kanssa. Tuomarina ollut Åke Cronander tykkäsi Narrista kovasti ja valitsi sen rotunsa parhaaksi pennuksi. Ensimmäiset rusetit on näin ollen siis hankittu! Takku voitti valionartut ja sijoittui lopulta narttujen kolmanneksi kera vara-cacibin. Voiton korjasi junioriluokassa vielä kilpaillut Likka (Nettl Greit Prime Rose Mihan’s) ja sen veli Petja (Nettl Greit Parsival Mihan’s) oli VSP, onnea hienoista voitoista!

IMG_2437

Muuta ihmeempää aktiviteettiä me ei olla harrastettukkaan. Pakkanen on paukkunut nurkissa ja lunta on ollut ihan riittämiin asti. Kerrankin on ollut oikea kunnon talvi. Pahimmat pakkaset me ollaan lenkkeilty takit päällä ja tossut jalassa, mutta eipä ole yhtenäkään päivänä tarvinnut kuitenkaan pakkasen takia jättää lenkkejä välistä tai edes juurikaan lyhentää niitä. Snautserit nauttivat ulkoilusta säällä kuin säällä, sehän on vain pukeutumiskysymys.

HTYY9523

muokattu-42

2M8A0230

muokattu-72

Mihan Mini-B-pentueella oli täällä Raahessa kokoontumisajot ja me käytiin Takun kanssa vähän vauhdittamassa kääpiöiden ulkoilua. Harmiksi oli vähän tuulinen päivä joten lyhyeksi jäi lenkin teko. Täytynee ottaa sitten joskus paremmalla säällä uusiksi.

10022018-86

2M8A1288

2M8A1163

Koska me ei nyt olla oikein muuta tehty kuin kotimaisemissa ulkoiltu, laitetaan tähän ulkoilukuvia sitten ihan ilman sen kummempia sepustuksia. Kirjoitellaan juttua sitten kun on jotakin uutta kerrottavaa.

28012018-5

2m8a0854.jpg

 

2M8A1960

2M8A1995

2M8A2047

17022018-27

18022018-4

18022018-11

18022018-16

18022018-55

18022018-86

28012018-6

28012018-24

28012018-60

28012018-64

28012018-67

28012018-91

28012018-95

28012018-84

takku_narri-4-2

takku_narri-24

takku_narri-37

takku_narri-41

takku_narri-43

takku_narri-49

takku_narri-64

10022018-6-2

10022018-13

Yritettiin me ottaa Narrista 9 kk-kuviakin, onnistuttiin ainakin vähän sinne päin. Ensimmäisen kuvan otti Jossu, loput Jyrki.

IMG_3668

Narri_03032018

Narri03032018_4

Narri_03032018_3

Kutsui se Takku ystävällisesti myös parhaan ystävänsä, siskon tyttären Narrin mukaan synttäri maksalaatikkokakulle. Onnea rakkaalle partakoiralle ♥

takku-5

muokattu-2-2

Ollaanhan me kuitenkin käyty Takun kanssa kerran viikossa Tupoksella treenimässä agiliitoa. Se on parasta mitä Takku tietää, meinaa vauhtisokeus välillä iskeä ja into korvata taidon, mutta kyllä me vielä joskus mennään yhtä matkaa samaan suuntaankin. Ehkä ei vielä tänä vuonna mutta tavoitteita on hyvä laittaa. Laitetaan tähän loppuun vielä Jossun editoima videonpätkä meidän treeneistä!

Me jäämme nyt odottelemaan muutaman viikon päästä alkavaa talvilomaa ja toivomaan että kevät olisi jo silloin kovaa kyytiä tulollaan, aurinko paistaisi ja me saisimme nauttia päivänvalolla ulkoilemisesta ja kevätauringon lämpimästä!

 

 

Touhutonttujen joulunodotusta!

Hyvää joulua ja joulunodotusta kaikille!

untitled-78

Mekin valmistaudumme joulun viettoon ja odotamme kovasti joulun välipäiviä milloin lomailemme kaikesta arkisesta aherruksesta ja nautimme vain kotona olosta ja yhdessä puuhastelemisesta. On tätä odotettukin. Mutta vielä pitäisi viikko jaksaa uurastaa.

Kovasti on aikaa kulunut viime kirjoittelusta. Narrikin on ehtinyt jo 7 kk ikään ja siitä on kasvanut sellainen touhustiina että se melkein peittoaa Takunkin touhuilut pentuaikanaan. Mutta onhan se sellainen herttainen hömelö, niin rakastettava pikkukoira ettei sitä voi olla kukaan rakastamatta. Se valloittaa sydämiä missä ikinä kulkeekaan eikä sen touhuiluja voi kukaan vakavalla naamalla katsella. Narri on sellainen hyvänmielen tuoja, oikea sydämenvaltaaja.

20170820-2M8A6196

Me ollaan oltu koko loppu vuosi näyttelytauolla. Takulta on otettu jalkakarvoja alas ja muutenkin pieni lepotauko on tehnyt ihan hyvää. Me ollaan puuhasteltu kaikenlaista muuta kivaa, mutta lähinnä kyllä vain ulkoilua ja pientä arjen elämään totuttelua.

Takun kanssa käytiin kesä ja syksy Raahen koirakerhon agilitytreeneissä ja tämä on ehkä se juttu mistä Takku kaikista eniten nauttii. Nauttii niin paljon että meinaa kaasu hirttää kiinni vähän joka kurvissa eikä se aina ehti keskittyä siihen mitä minä yritän huudella siinä minkä perässä pinkomiselta pystyn. Mutta ei se haittaa, pääasia että tehdään yhdessä jotakin mistä koira tykkää. Takku kävi viime viikonloppuna Oulussa mittatikun alla ja sai agilitya varten virallisen mittansa. Mittaustulokseksi tuli 46-47 cm eli sehän tarkoittaa sitä että jos koskaan virallisiin kisoihin osallistumme, voimme tehdä sen pikkumaxi-luokassa, kiva! Narrikin on kesän mittaan käynyt vähän tutustelemassa esteisiin, eihän sitä koskaan tiedä vaikka sekin pääsisi niitä joskus oikeasti treenaamaan.

20170823-2M8A6694Kävimme myös kasvattaja-Raililla ihastelemassa kääpiösnautseri Yrtin ihania pentuja. Samaan aikaan siellä oli kesälomareissulla myös Narrin emä omistajineen ja samalla saatiin napattua muutama perhekuvakin. Kuvissa on Narri emänsä kanssa ja sitten emän ja mummunsa kanssa.

Kesä kului joutuisaan ja syksyn tultua alkoi tietysti työt ja Narrin kotona olon opettelu. Tätä kirjoittaessa ne viihtyvät kotona arkipäivät Takun kanssa kaksistaan, mutta täysin sataprosenttisen sisäsiisti Narri ei vieläkään ole. Pitkiä päivähän ne toki täällä kahdestaan ovat ja tuhotöiltäkään ei olla vältytty. Narri on maistellut kenkiä, silmälaseja, kirjaston kirjan, ikkunan pielen vain muutaman asian mainitakseni. Toivossa eletään että jospa se tuhoamisvimma siitä iän myötä laantuisi niin kuin tätilläänkin eikä koko tupa olisi syötä ennen kuin pentu on kasvanut aikuiseksi.

20170904-2M8A0836

Laittelen tähän nyt kuvia Takun ja Narrin syksystä, jos ei muuta niin niisä ainakin näkee tuon kakaran kasvamisen ihan silmissä. Nyt 7 kk-ikäisenä se on jo Takun kanssa yhtä korkea, saapa nähdä kuinka paljon se meinaa vielä kasvaa.

Syyskuussa käytiin Mihalassa tapaamassa Narrin sisaruksia. Yhdestätoista pennusta paikan päälle oli päässyt yhdeksän ja lisäksi äiti Hani ja iskä Ekku tulivat myös kakaroitaan katsomaan. Vilinää siis riitti ja tekemistä oli että jokainen lopulta oman pentunsa laumasta tunnisti ja mukaansa kotiinlähtiessä otti.

20171004-2M8A3779-2

Ulkoiltu ollaan myös koirakavereiden kanssa. Siinä on näppärästi Narri opetellut koirasosiaaliseksi ja emäntä saanut hyvää terapiaa raskaan syksyn mukanaan tuomien työkuvioiden vastapainoksi. Kiitos tästä teille, tiedätte kyllä ketkä!

20171007-2M8A3825

rocca3

Talvikin ehti tässä vähän niin kuin varkain tulla. Lumen tulo ei kyllä yhtään haittaa, kotona olevassa kuran määrässä sen ehkä vähän huomaa. Ja tuohan se lumi paljon enemmän valoa ympärille, tahtoo muutenkin nuo lenkit sujua näin talviaikaan iltaisin otsalampun valossa. Siksipä viikonloput ovatkin niin odotettuja ja kaivattuja, silloin voi päivännäöllä käydä purkamassa enimmät höyryt hankeen ja ladata akkuja aina tulevaa viikkoa varten.

Itsenäisyyspäivää ennen käytiin Oulussa Evidensia Areenalla match showssa harjoittelemassa vähän Narrin kanssa narun nokassa kulkemista ja toisten koirien kanssa esiintymistä. On vähän jäänyt vähänlaiselle harjoittelulle nämä näyttelyhommat ja kun tuli tytöt ilmoitettua näyttelyynkin liki puolen vuoden tauon jälkeen, pakkohan se tieten on vähän harjoitella. Narri esiintyi ihan nätisti harjoittelumäärään nähden ja yllätti positiivisesti käytöksellään muutenkin. Se juoksi itsensä lopulta punaisten pentujen kakkoseksi ja sai palkintokassin mukaan kotiin tuomisiksi. Takkukin kipitti punaisten isojen aikuisten loppufinaalissa kuuden parhaan joukkoon vaikka muutama liikakilo taitaa vähän hidastaa vauhtia. Niistä kiloista pitäisi päästä eroon, saapa nähdä miten onnistuu näin joulun aikaan.

untitled-79

Itsenäisyypäivää juhlittiin kotosalla ja katseltiin televisiosta linnan juhlia. Vaikka vapaapäivä keskellä viikkoa tuntui mukavalta, silti pääasia tuossa päivässä oli juhlia 100-vuotiasta Suomea! Kiitos kaikille niille jotka meille itsenäisen Suomen taistelivat, sen arvostus ja kunnioitus ei koskaan lakkaa.

20171203-IMG_9684-2_uusin2
kuva: Johanna Flinck

Haikein mielin katselimme messukeskuksen voittaja-näyttelyiden loppukehiä kotona tietokoneelta live-lähetyksenä ja jännitimme tuloksia tulospalvelusta. Mihalaisia oli hienosti edustettuna näyttelyissä ja tulihan sieltä muutama tittelikin taas. Ehkäpä ensi vuonna mekin olisimme jo mukana, sitä voi ainakin tässä vaiheessa taas toivoa.

Koska Narri ei jaksanut 7 kk merkkipaaluna asettua kameran eteen pönöttämään, laitetaan kuitenki esille Jossun ottamat puolivuotiskuvat.

20171215-narriseisoo

IMG_8417

Tänään kävimme vain kameran kanssa metsässä ja Narrin mielestä tämä oli paljon kivempi homma. Lumileikeistä nautti sekä Narri että Takku ja nyt meillä makaa kotisohvalla kaksi väsynyttä partaneitiä. Harvinainen hetki toisaalta, harvoinpa noista virta loppuu 🙂

Vaikka kuvien laatu ei päätä huimaa, lumisade aiheutti vähän lisähaastetta muutenkin vähävaloiseen päivään, niin minusta seuraavat kuvat kuvastavat loistavasti tuota Narrin elämäniloa ja iloista luonnetta!

2M8A7546

Nyt meidän tontut odottavat siis joulua ja toivotaan että se on kaikille se paras joulu ikinä ja tuleva vuosi on kaikkia edellisiä parempi!

untitled-136

untitled-2-47

Pentuelämää

20170724-2M8A7668-38
Narri 9 viikon vanhana

Pennun asetuttua taloksi on alkukesän reissuelämä vaihtunut hetkessä kotielämäksi. Sen rauhallisempaa se ei todellakaan ole, mutta näinhän se aina pennun kanssa tuppaa olemaan. Narri on kyllä äärimmäisen herttainen snautserivauva, joka valloittaa sydämiä missä tahansa kulkeekaan. Lomalla ollessa sen kanssa yritettiin kulkea mahdollisimman monenlaisissa paikoissa sekä yksin että Takun kaverina. Rohkea pentu se on ainakin toistaiseksi ollut, ei ole vieraat paikat, ihmiset eikä koirat päätä huimanneet.

20170722-2M8A6920-25

Takun kanssa on alku mennyt hyvin. Takku on kärsivällinen hoitotäti joka jaksaa leikittää pentua aamusta iltaan ja näin ollen meidän ihmisten nilkat ja kädet ovat jotakuinkin säästyneet pienten naskalihampaiden tekemistä jäljistä. Takun kaula kyllä on sitten myöskin sen näköinen. Sillä on kaula täynnä arpia ja haavoja ja korvissa myöskin pieniä hampaanreikiä. Onneksi ne paranevat ja eipä tuota Takkua näytä taisteluvammat juuri hidastavan. Onneksi se kuitenkin sitten lopulta ojentaa pentua kun vauhti alkaa mennä ihan mahdottomaksi ja kakara käy päälle kuin yleinen syyttäjä. Hirveän sinnikäs tuo pentu on, ei se pienestä puistelusta hetkahda vaan kerää uutta vauhtia ja uudelleen päälle vain. Onhan niiden painia ja temmellystä hauska seurata.

20170723-2M8A7091-18

Kesän viimeinen näyttelykoitos käytiin kotimaisemissa täällä Raahessa. Raahessa järjestettiin ryhmänäyttely ryhmille 1 ja 2 heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. Snautsereista kehään oli ilmoitettu kasvattajaluokan verran Mihalaisia, muita ilmoittautuneita ei ollut poissaolleen uroksen lisäksi. Tuomarina snautsereilla oli Marianne Holm. Sama tuomarihan arvosteli snautserit jo keväällä Vaasassa, joten suurinpiirtein kuviteltiin miltä arvostelut tulisi näyttämään. No, koiranäyttelythän ovat monesti yllätyksellisiä. Niin nytkin. Vippi (Mihan Mittumaari) esiintyi junioriluokassa, sai erinomaisen mutta tänään ei SA:ta tippunut. Valioluokassa oli puolisiskokset Takku ja Oona (Mihan Nocturno). Takulle luokkavoitto erinomaisella mutta SA:n arvoinen ei ollut Takkukaan tänään. Oonalle EH2. Risu-äiti veteraaniluokassa kuitenkin pelasti päivän ja oli ROP ja tietysti myös ROP-veteraani. Risulle myöskin ryhmästä vielä sijoitus neljänneksi, onnea!

Esitettiinhän me sitten kasvattajaluokkakin. Tuomarin mielestä luokka ei ollut sinä päivänä KP:n arvoinen ja arvostelu ei kyllä kovin luokkaa mairitellut. Hauska sinänsä että luokka oli yhtä koiraa lukuunottamatta sama joka samalle tuomarille esitettiin Vaasassa (silloin BIS-kasv 4 loistavalla arvostelulla). No, näin ei ole näyttelypäivät samanlaisia. Takkukin oli kyllä kovasti muuttunut tässä kolmen kuukauden aikana, ainakaan arvosteluista ei olisi koiraa samaksi tunnistanut 😉 Ainut näyttely Takulle muuten tälle vuodelle, mistä ei SA:ta saatu.

20170729-2M8A8174-19

Mustat snautserit kävivät kehässä ennen meitä. Eijan Topi loisti taas kehässä ravaten itesenä rotunsa parhaaksi, onnea Topille! Snautserikehän laidalla Maritan tyttö Iitu nappaili kuvia minun kameralla ja kuvia löytyy täältä: Snautserit Raahen ryhmänäyttely 2017

20170729-2M8A0225-403
Risu (Mihan Värisuora) hienosti RYP4

Kääpiösnautserit arvosteli sama tuomari. Uroksissa kehässä kävi elämänsä ensimmäistä kertaa Noppa (Mihan Mini-Äkkimakia). Tämä uros on kyllä niin hieno että en tiedä miten sitä kuvailisi. Myöskin tuomari ihastui valtavasti tähän urokseen. Ainut huonopuoli on että se on ylikorkea. Tämän takia arvosteluksi tuli tänään hylätty mutta ei se Nopan menoa haitannut.

20170729-2M8A8259-30

Nopan sisko Mellu (Mihan Mini-Ärrätex) voitti valionartut SA:lla ja oli äitinsä perässä PN2. Nartut siis voitti veteraaniluokasta Mihan Mini-Reseda, jota ei kyllä ikä paina millään muotoa. Urosten voitto meni samaan huusholliin sillä Maritan uros (Nopan ja Mellun isä) Cappaswaan Darude oli VSP.

20170729-2M8A8723-114

Reseda sijoittui vielä loppukehissä hienosti BIS-veteraanikisassa neljänneksi. Onnea Maritalle hienosta päivästä! Kuvat kääpiösnautsereista: https://petratiittanen.kuvat.fi/kuvat/KOIRATAPAHTUMAT/RAAHEN+RN+29.7.2017/K%C3%A4%C3%A4pi%C3%B6snautserit/

20170729-2M8A0375-434

Snautsereiden jälkeen naapurikehässä alkoi corgien arvostelu. Corgeilla tuomarina oli Anna Redlicka Puolasta. Kasvattajatuomari siis corgeillakin kuten snautsereilla. Pirkka (Big-Wood’s Hoity-Toity) kävi junioriluokassa ja oli EH1. Pirkka on vielä niin kesken kehityksen että tiukalta tuomarilta ei tänään erinomaista hellinnyt.

20170729-2M8A8806-126

Corgit voitti Pirkan sisko Pinko (Big-Wood’s Twilight Sparkle) joka vetäisi yllätyskortin kehiin ollen siis ensin ROP, sitten RYP ja lopulta vielä BIS!!! Aika uskomatonta mutta totta! Valtavan hieno saavutus vuoden ikäiseltä corgineidiltä, onnea Jossulle joka siis sekä on kasvattanut että omistaa Pinkon. Jossun Kolli (Big-Wood’s Ken on Kultaa) oli sitten VSP.

20170729-2M8A9487-238
Kultakoiran remmin nokassa sai hetken paistatella loisteessa 🙂

Jossun Big-Wood’s kasvattajaluokka oli päivän lopussa hienosti BIS-kasv 2. Kaikki näyttelykuvat löytyvät: Raahen ryhmanayttely 2017

20170729-2M8A0480-457
Big-Wood’s Triumph Renown, Northamentha, Scat Cat ja Nobody’s Fool

 

20170729-2M8A0604-483
Näyttelyn BIS Big-Wood’s Twilight Sparkle ”Pinko”

Näyttelytohinasta selvittyä oli aika rauhoittua loman viettoon. Loppu lomasta vietettiinkin sitten tiiviisti kotosalla. Koirat ovat saaneet nauttia ihanista päivistä sekä metsäillen että uiden ihan sielunsa kyllyydestä. Ja kyllä ne varmasti ovatkin nauttineet.

Narri kasvaa ihan silmissä. Siksi sitä onkin yritetty ahkerasti kuvata liki jokaisena päivänä että muistoiksi jäisi kivoja pentukuvia. Niitä kuvia kun ei saa sitten enään jälkikäteen otettua. Ja eipä silti, onhan se hurjan suloinen otus pulloharja partoineen, ei sitä voisi kuvaamatta ollakaan.

20170802-2M8A1029

 

20170802-2M8A1320

Meidän päivät on siis ollut täynnä vauhtia (ja vaarallisia tilanteita). Mutta nyt nautitaan tästä pentuajasta, se loppujen lopuksi kestää niin lyhyen aikaa.

20170723-2M8A7314-67

 

20170723-2M8A7354-78

Onneksi täältä löytyy myös pentukavereita. Me ollaan käyty Narrin kanssa treffaamassa muita pentuja muutaman kerran. Joukon pieninpänä Narri pitää kyllä hyvin puolensa eikä jää nurkkaan kyhjöttämään. Mukavaa on välillä painia muun näköistenkin koirien kanssa ja oman ikäinen seura on aina kivaa.

20170804-2M8A2095

 

20170804-2M8A2492
Ryhmä rämän luokkakuva (ei muuten ollut helppoa kuvausta). Kuvassa vasemmalta Corgi Alma, Narri, australianpaimenet Poke ja Ohto sekä pohjanpystis Tähti.

 

 

20170807-2M8A3168

Narria on tosiaan käyty opettamassa myös uimahommiin. Takku on siinä varsin mainio oppitäti, se kun syöksyy veteen tuulispäänä jos vain vähänkin keppiä heiluttelee.

20170812-2M8A3509

 

 

20170802-2M8A1601

 

 

Välillä on  myös Takun päästävä vähän pidemmille lenkeille, pentuahan ei voi vielä kovin pitkiä reissuja lenkittää. Parhaat juoksukaverit löytyy tietysti Jossulasta ja pötkökoirien kanssa on kiva päästellä pahimpia höyryjä pellolle 🙂

 

 

 

20170813-2M8A4103
Ryhmäkuva myös tästä bändistä. Kuvassa vasemmalta Kolli, Pirkka, Pinko, Tutu ja Takku.

 

 

 

Tällä viikolla Narri täytti 3 kuukautta. Äkkiä se tuo aika menee. Tämä kuva me saatiin aikaiseksi perheen voimin, tähän hätään nyt ei ehtinyt kavereita hätyyttää kuvaamaan. Jääpähän kuitenkin muistoksi kuva tästäkin merkkipäivästä. Kovin kyllä tykkään tästä kakarasta, aikahan sen sitten näyttää mitä siitä tulee. Mutta sen tiedän että luonteeltaan se on ihan mahtava, ei tuon hellyttävämpää sutinaamaa voi kyllä olla. Se rakastaa kaikkia (ja kaikki kyllä rakastaa sitä)!

 

 

20170817-2M8A5149

 

20170819-2M8A5436

 

20170819-2M8A5448

 

20170819-2M8A5513
Minäkö suloinen?

 

Osaahan se pentu olla toki riiviökin, niinhän sen pennun kuuluukin. Vähän on tuhotöitä aloiteltu ja sisäsiisteyttä opetellaan vielä kovasti. Kysienleikkuu on kyllä sellaista draamaa että huh huh. Trimmauspöydällä olo sujuu vähän paremmin, sitä harjoitellaankin ahkerasti. Istuminen onnistuu ja luoksetulo on opeteltu. Näyttelyhihnassa osataan olla ja paikalla seisomisen alkeita on harjoiteltu. Siinäpä sitä pienelle koiralle ens alkuun. Ensimmäisillä rokotuksilla on käyty ja sekin sujui hienosti.

Reippaana neuvolakäynnillä

Lomakin loppui ja arkeen oli palattava. Pikkuhiljaa on koirien opeteltava olemaan kotona päivät päineen. Koko päiviä ei niiden ole vielä tarvinnut keskenään olla sillä vaikka Jaakon opiskelut ovatkin jo alkaneet, Idan Jyväskylään muuttoon on tätä kirjoittaessa vielä viikko aikaa ja Jyrkin opiskelutkin alkavat vasta parin viikon päästä. Silloin sitten kuitenkin viimeistään talo tyhjenee päivien ajaksi ja siihen on koirien totuteltava.

Onkohan tämä toiveajattelua?

Meillä töissä alkaa kiireinen ja muutoksen täyteinen vuosi joten kivaa vastapainoa sitten tarjoaa tämä elämä näiden partanaamojen kanssa. Ihan parasta mielenterveysterapiaa on painella niiden kanssa tuolla pitkin metsiä.

20170819-2M8A5643

 

 

20170819-2M8A5719

 

20170819-2M8A5647

 

20170819-2M8A5889

Takun ja Narrin lenkkikuvat löytyvät täältä: Takku ja Narri

 

Laitetaan tähän loppuun vielä Jossun ottama kuva Narrista, näin seesteistä meillä ei kyllä silti elämä tällä hetkellä ole 🙂

narri

Narri tuli taloon!

20170718-2M8A6422

Mihan Lunaria tai tuttavien kesken Narri, on tassutellut taloon enempiä lupaa kyselemättä tai edes hetkeäkään miettimättä. Aivan uskomattoman reipas pieni snautserin alku joka on hetkessä vallannut koko perheen sydämen. Ei tämä Narrin meille tulo ollut toki mikään hetken mielijohde, kyllä tämä oli ihan pitkään suunniteltu juttu. Narri on Takun siskon pentu ja tulee toivon mukaan kasvamaan tätinsä hellässä otteessa isoksi maailmaa valloittavaksi partasuuksi.

Tälle kesälle on ehtinyt tapahtua kaikenlaista. Kerrotaan nyt vähän juttuja lähinnä kuvien avulla, muuten ei aina muista mitä milloinkin on tapahtunut. On sen verran haipakkaa ollut tämä elämä että hyvä kun on itse mukana pysynyt. Mutta jospa se nyt tästä vähän rauhottuisi.

Kesäkuun ensimmäinen viikonloppu oli tietysti koulujen päättäjäisviikonloppu. Tänä vuonna sitä juhlittiin vähän tavallista enemmän sillä Ida painoi päähänsä valkolakin merkkinä ylioppilaaksi pääsemisestä. Onnea Idalle, vanhemmat ovat oikein ylpeitä tyttärestään. Vaikka vielä lakkiaisia edeltävän viikon olin kiikun kaakun sängystä nousu kunnossa, saatiin pienimuotoiset lakkiaiset silti järjestettyä. Kiitos kaikille Idaa muistaneille!

20170603-2M8A0929mp

20170524-2M8A0472_mt

Seuraavana viikonloppuna oli Kaarinassa järjestetty snautseriviikonloppu. Se oli samalla snautserikerhon 20-vuotis juhlanäyttely. Tuomarina nartuilla näyttelyssä oli Benny Blidh von Schedvin Ruotsista ja uroksilla Helle Maj Chrysidis Tanskasta.

20170610-2M8A1237
Mihan leiriä erkkarissa

Takku kilpaili ensimmäistä kertaa valioluokassa valioiduttuaan Kiuruvedellä reilua kuukautta aiemmin. Neljän sakkiin ei meillä ollut asiaa, mutta tuomari halusi sijoittaa valioluokan nartuissa kuusi koiraa ja sitä kuudetta paikkaa sitten Takulle näytti. Saatiin myöskin SA koska tuomari katsoi kaikki kuusi sijoittunutta SA:n arvoisiksi. Täytyy olla tyytyväinen sijoitukseen isosta valioluokasta.

20170610-2M8A1308

Takun painikaveri Topi matkasi erkkariin samassa seurueessa ja aivan uskomattoman hienolta tuntui Topin ja Eijan puolesta kun Topi voitti koko rodun ihka ensimmäisessä virallisessa näyttelyssään. Onnea!  Tästä pojasta kuullaan vielä.

20170610-2M8A1430

Iltapäivällä käydyissä loppukilpailuissa näyttelyn parhaan juniorin valinnassa olikin sitten vastakkain ”oman tallin” Vippi (Mihan Mittumaari) ja Topi (Tacillan Top Dog). Molemmille oli yhtä paljon sormet ja varpaat pystyssä ja aivan valtavan upeat juniorit tässä olikin vastakkain. Tuomarin oli kuitenkin toinen valittava ykköseksi ja Topi veti pidemmän korren tässä skabassa. Molemmat kuitenkin äärimmäisen tyylikkäitä snautsereita.

20170610-2M8A1878

Loppukilpailuissa kisailtiin myös kasvattajaryhmien paremmuudesta. Hienolla ryhmällä lähdimme puolustamaan viime vuotista Mihan-kasvattajaryhmän BIS-voittoa. Eipä oltu yhtään huonompia nytkään, Punainen ruusuke ojennettiin Mihan-ryhmälle voiton merkiksi. Ryhmässä oli Mihan Hyazintti, tyttärensä Värisuora, Värisuoran pojan tytär Mittumaari ja Värisuoran poika Ärjyy Äimän Käkenä.

Erkkariin oli ilmoitettu myös Hanin pentujen isä Ekku (Möllerhaus Xmas Xplorer) ja pääsin vihdoin tapaamaan herrasmies Ekkua. Ihana sosiaalinen nuori koiraherra Ekku olikin, olin oikein tyytyväinen näkemääni. Hieno isä on Hanin pennuille valittu.

20170610-2M8A1575

 

Näyttelyn jälkeen oli järjestetty juhlaillallinen ja muuta mukavaa ohjelmaa. Ruoka oli todella hyvää ja sitä oli riittävästi 🙂 Eikä juhlassa tarvinnut edes kuivin suin istua. Ohjelmaan oli panostettu ja kaikilla viihtyivät varmasti hyvin. Enemmänkin olisi osallistujia tietysti voinut olla, mutta kiva näinkin. Varsinkin kuvakavalkadi vuosien aikana vaikuttaneista snautsereista oli kiva, monia hyviä kuvia on saatu kerättyä talteen ettei rodun historia pääse ihan unohtumaan. Minähän olen siinä mielessä aika onnellisessa asemassa, että olen nähnyt suurimman osan suomalaisten kasvattajien kantanartuista. Olen seurannut rotua 80-luvulta saakka ja olen nähnyt kasvattajien aikaansaannokset useammalta vuosikymmeneltä. Illan kohokohta oli kyllä kerhon jakama tunnustus, Elämäntyöpalkinto. Se ei olisi voinut kyllä mennä oikeampaan osoitteeseen kuin Porvooseen Saimille ja Ahtille. Tänä vuonna tulee siis kuluneeksi 50-vuotta ensimmäisen Mihan-pentueen syntymästä ja taatusti ovat Saimi ja Ahti antaneet kaikkensa rotumme eteen. Ei voi muuta kuin kunnioittaa. Valitettavasti Ahti ei päässyt vastaanottamaan palkintoa paikanpäälle, sillä jonkun oli oltava kotimiehenä pentujen vuoksi, kun muut vietimme viikonlopun Kaarinassa.

20170610-2M8A2138

Mahtuihan viikonloppuun toki muutakin juin näyttelyä ja juhlaa. Mukava tapaaminen sattui lenkkipolun varrella ja sainpahan ikuistettuakin tämän paratanaaman ja ketunpojan kohtaamisen. Itseasiassa poikasia oli viisi ja rohkeasti ne tulivat katselemaan ohi kulkevia koiria ja ihmisiä.

Erikoisnäyttelyn jälkeen oli onneksi yksi viikonloppu ihan vapaata ja saatiin vain olla ja löhötä kotimaisemissa. Juhannuksena startattiin sitten taas tien päälle ja hurautettiin Porvooseen juhannuksen viettoon. Päätarkoitus oli tietysti käydä paijaamassa ja ihastelemassa Hanin pentuja, mutta mukava oli muutenkin viettää keskikesän juhlaa Saimin ja Ahdin vieraina. Saunottiin ja syötiin hyvin, istuttiin iltaa ja nautittiin pentujen touhuista. Oli kyllä niin tasainen pentue, että aivan uskomatonta. Kaikki yksitoista pentua olisi voinut lähteä matkaan jos olisi saanut, mutta onneksi pennut olivat vielä niin pieniä ettei hennonnut mukaan pakata.

IMG_8876

 

Juhannustanssitkin tanssittiin Mihalanmäellä, pääesiintyjinä latinotaituri Mitro ja Takku.
20170624-2M8A4789
Tyttö-pennut (vasemmalta Mihan Laventeli, Lumpeenkukka ja Lunaria)

Narri näytti viisi ja puoliviikkoisena tältä.

20170624-2M8A4560

 

20170623-2M8A3395

Pentujen paijaamisen jälkeen oli taas viikko aikaa hengähtää kotona. Kovasti jo teki mieli lomalle mutta viimeiset viikot oli töissä aherrettava. Käytiin kavereiden kanssa lenkillä ja puuhasteltiin kaikkea muuta mukavaa. Väliin näppästiin muutamia kuviakin, tässä Takku Raahen rantamaisemissa.

20170614-2M8A2988

Kesäkuun viimeinen viikonloppu menikin sitten Jällivaaran kansainvälisessä näyttelyssä. Sinne startattiin kokoonpanolla Jossu ja Jenni (cardiganit TuTu, Kolli, Mocca ja Katti), Jutta (pembroke Pöysti) ja minä (Takku). Näyttely oli keskiyön näyttelynä mainostettu ja sitä se sitten lopulta oikeasti olikin. Kehät alkoivat siis vasta illalla, perjantaina illalla viideltä ja lauantaina iltapäivällä yhdeltä. Loppukehät aloitettiin molempina päivinä vasta piirua vaille yksitoista illalla, joten yöhön tämä näyttely todella venyikin. Perjantaina oli kehässä ykkösryhmäläiset eli corgit. Jossun Kolli (Big-Wood’s Ken On Kultaa) voitti urokset ja tuli Ruotsin muotovalioksi ja sai tietysti myös cacibin. Lopulta Kolli oli myös ROP. TuTu voitti nartut ja cacib-ruusukkeen lisäksi sai VSP-ruusukkeen. Mocca oli lähtenyt reissuun täysin bikini-kunnossa ja sai karvattomana ERI 3. Katti esiintyi veteraaneissa reippaasti ollen ROP-veteraani ja PN3. Pöysti pembrokeissa liikkui kauniisti ja esiintyi hienosti, harmitti todella että se ei riittänyt urosten voittoon vaan sijoitukseksi tuli PU4. Jossun hieno Big-Wood’s kasvattajaryhmä sijoittui BIS-kehässä neljänneksi, mutta valitettavasti tästä ei ole kuvia sillä me oltiin kaikki siellä kehässä eikä kukaan ollut ottamassa kuvia. Mökillä oltiin lopulta yhden hujakoilla ja siinä yöpalan jälkeen ei tarvinnut paljoa unta odotella.

Kuva Jenni Flinck

Takku oli vuorossa lauantaina. Tuomarina oli Rob Douma Hollannista. Takku voitti valioluokan nartut SA:lla ja sijoittui lopulta PN2:seksi venäläisen junioriluokan nartun jälkeen. Hienosti taas paran narttu-luokassa kolmannelle sijallekin nousi Mihalainen sillä Mihan Niiskuneiti oli valioluokan kakkonen ja PN3. Takulle siis cacib ja vara-sert mutta serti jäi valitettavasti vain haaveeksi. Niiskuneidille sitten vara-cacib. Urokset voitti hieno veteraaniluokassa kilpaillut Pfeffer X-treme (Turbo) joka oli kaikkien riemuksi sitten myös ROP.

IMG_9040
Kuva Jenni Flinck
IMG_9037
Paras narttu-luokka; Ljubimyi Borodach Idillia, Spice Bear Jasmine Genev’Eva, Ave Concorde Zlata Zagira Trels, Mihan Isotakiainen, Mihan Niiskuneiti, Arctic Idols Dahlia (kuva: Jenni Flinck)
IMG_9044
Ruotsin cacib plakkarissa (kuva: Johanna Flinck)

Ehdittiin me näyttelyn lomassa myös turisteillakin. Mökki sijaitsi mukavalla paikalla joen rannalla kävelymatkan päässä näyttelypaikasta. Ympäristössä oli mukavia paikkoja, muun muassa ihana peikkometsä ja muita kauniita rakennelmia.

 

IMG_9042
Kuva: Johanna Flinck
kuva: Johanna Flinck

Jällivaaran reissun saldo (kuva: Johanna Flinck)
Kuva: Johanna Flick

Vielä piti käydä viikko ahertamassa työmaalla ja sitten alkoi kauan odotettu kesäloma. Jyrki ja Jaakko pakkasivat auton täyteen tavaraa ja starttasivat kohti Kokkolaa mökkiviikkoa varten. Me lähdettiin Takun kanssa matkaan vasta lauantai-aamuna ja matkattiin mökille Ylivieskan KV-näyttelyn kautta. Takku voitti taas valioluokan SA:lla ja oli lopulta PN3 cacibin kera sillä veteraaneissa kilpaillut Risu-äiti voitti nartut ja Hilda (Amor Di Schnauzer Fama Volat ) oli PN2. Kääpiösnautsereissa Mihan Mini-Ärrätex eli Mellu voitti rotunsa cacibin kera.

20170708-2M8A5427
kuva: Riikka Kärkkäinen

Likimain viikko siis lomailtiin Kokkolan kupeessa mökillä ja nautittiin vain joutenolosta. Käytiin katsomassa kahvila Sahan pihalla kesäteatterinäytös, joka oli oikein hyvä, kannattaa mennä katsomaan.

20170710-2M8A6262

Vaikka kesä onkin ollut aika kiireinen ja kaikki viikonloput on mennyt jossakin reissun päällä, onneksi ollaan oltu kotosalla kuitenkin aina torstai-illat. Torstai on Takun agility-päivä ja siitä ei olla haluttu olla poissa. Edelleenkin agility on taatusti Takun ykkösasia ja onhan sillä vauhtia, huh huh. Jos joskun pysyn tuon koiran perässä tai siis lähinnä mukana niin siinä on jo tavoite saavutettu. Hauskaa meillä kummallakin ainakin on ja muusta ei oo niin väliä.

IMG_9106

Tortai-illaksi siis kotiuduttiin mökiltä ja perjantaina aamulla startattiin taas tien päälle. Ensimmäisenä auton keula käännettiin kohti pohjoista ja ajeltiin Haaparannan kautta Ruotsin puolella ja siitä Piteåån asti. Viikonloppu majoituttiin Piteåssa entisessä sairaalassa josta on sittemmiin osaltaan kunnostettu hotelli. Kiva paikka oli koiran kannalta, isot puistoalueet ympärillä missä ulkoilla ja oikoa matkasta väsyneitä jalkoja.

Lauantaina oli sitten Piteån kansainvälinen näyttely, josta lähdettiin taas sitä Ruotsin sertiä yrittämään. Tuomarina täällä oli Birgitta Svarstad ruotsista. Takku oli kyllä valioluokan ykkönen SA:lla mutta sijoittui lopulta PN3 Risu-äidin ja Vippi-juniorin jälkeen. Vara-sert ja cacib-ruusuke taas silti tarttui mukaan, kolmas sellainen kolmantena peräkkäisenä viikonloppuna. Saavutus sekin 🙂 Risu-äiti oli sitten ROP, ROP-veteraani ja loistavasti loppukilpailuissa RYP3 ja BIS-VET2, onnea vielä Risulle upeista sijoituksista ja Vipille sertistä!

IMG_9333

Piteån rusetti-saalis lauantailta

Sunnuntaina oli vuorossa snautseri-pinserien erikoisnäyttely. Snautsereilla tuomariksi oli tullut Jari Laakso ja reippaasti Jari veti arvostelut ruotsiksi. Vippi voitti junioriluokan SA:lla, Takku valioluokan ja Risu veteraanit. Paras-narttu kehässä järjestys oli nyt Risu ykkönen, Takku kakkonen ja Vippi kolmonen. Tämä tiesi sitä että Takulle vihdoin se Ruotsin serti ja sitä myötä Takusta Ruotsin muotovalio! Risu oli siis myös ROP ja lopulta illalla ryhmäkehiin asti päästyään vielä koko näyttelyn BIS-veteraani ja loppuhuipennukseksi myös BIS!!! Aivan hurjan upeaa, uskomattoman hieno voitto Risulle!

IMG_9338
Erikoisnäyttelyn rusetit; uusi SE MVA!
IMG_9341
Erikoisnäyttelyn paras narttu-luokka; Mihan Värisuora, Isotakiainen ja Mittumaari (äiti ja sen tytär ja pojantytär)
20170710-2M8A6094_m
FI&SE MVA EEJV-16 Mihan Isotakiainen

Heti kehän jälkeen pakattiin kamat äkkiä autoon, haettiin kuppi kahvia matkaan ja lähdettiin ajamaan suorinta tietä Porvooseen. Matkaa kertyi silti ihan kiitettävästi, liki 900 km. Illalla oltiin kymmenen maissa Mihalassa ja pitkä päivä kyllä vaati veronsa ja uni voitti alta aikayksikön. Aamulla sitten vielä viimeiset pentupaijaukset, kauppakirjan kirjoitukset ja koirat autoon. Mukaan siis lähti Takulle kaveriksi Mihan Lunaria (Möllerhaus Xmas Xplorer – Mihan Iisoppi) eli kotoisammin Narri.

Ensimmäiset päivät on nyt Narrin kanssa kotona vietetty ja täytyy sanoa että ei ole ollut vapaa-ajan ongelmia. Välillä vauhti kiihtyy niin että ihan hirvittää ja on pakko ottaa koirat hetkeksi jäähylle. Takku kuljettaa leluja Narrin eteen ja niin ne repivät lelua toinen toiseen suuntaan ja välillä Narri tulee perässä kuin luuturätti. Mutta sinnikäs tuo pikkutyttö on ja rohkeasti se vaan roikkuu Takun kaulanahassa ja antaa pikku naskalihampaistaan takaisin sen minkä kerkeää. Saapa nähä mitä tämä parivaljakko saa vielä aikaiseksi.

Rakkaasta kakarasta on monta kuvaa ja ne tähän nyt laitan loppuun. Narria saa tulla katsomaan ja kyllä me tästä kylillekin huitaistaan kun nyt näyttäisi että nuo ilmatkin paranee ja loma voi toden teolla alkaa.

20170717-2M8A6354

Kotiinlähtötunnelmissa
IMG_9397
Mihalanmäeltä viimeinen maailmalle lähtevä tyttöpentu, seuraavat suuntaavat koteihinsa jo Kempeleestä

IMG_9424

 

IMG_9448

Prinsessasta valio!

20170502-2M8A9544

Avoimeen luokkaan startattiin Vaasan KV näyttelystä huhtikuun 9.päivä. Koska snautserit aloitti Marianne Holmin kehän sunnuntai-aamuna, lähdimme matkaan jo lauantaina. Yövyimme Vaasassa hotelli Tropiclandiassa, jossa oli muutama muukin koiranäyttelyvieras majoittumassa. Ihan kiva paikka yöpyä koiran kanssa, lähistöllä kulki pururata ja koirapuistokin löytyi ihan vierestä.

P&s snautsereita oli Marinannen kehään ilmoittautunut 17, joista 6 urosta ja loput narttuja. Vippi (Mihan Mittumaari) oli ensimmäistä kertaa virallisissa luokissa mukana ja voitti junioriluokan SA:lla. Takku oli siis nyt avoimessa luokassa, voitti sen myöskin SA:lla ja lunasti paikkansa pn-kehään. Veteraaneissa sitten kisasivat keskenään Takun emä Risu (Mihan Värisuora) ja mummu Sinttu (Mihan Hyazintti). Risu-äiti veti tällä kertaa pidemmän korren voittaen luokan SA:lla, Sinttu hienosti toinen myöskin SA:lla. Paras narttu-kehässä meille ei Takun kanssa menestystä tullut vaan Risu nousi ykköseksi, toiseksi sijoittui valioluokan voittanut Bonzen Cecilia, kolmas oli junioriluokasta Vippi ja neljäs sitten Sinttu. Serti meni Vipille, Cacib Bonzen Cecilialle. Koska jaossa oli vielä vara-serti ja vara-cacib pn-luokan ulkopuolelle, palattiin takaisin kisaamaan niistä. Takku veti pisimmän korren tässä ja sai nuo molemmat rusetit itselleen. Risu voitti lopulta potin kotiin, ollen ROP ja ROP-veteraani. Ja kaiken huipuksi Risu sijoittui vielä ryhmässä toiseksi!!! Kasvattajaryhmän tuomari myöskin lähetti isoon kehään KP:llä ja se sijoittui päivän päätteksi vielä upeasti kolmanneksi kauneimmaksi kasvattajaryhmäksi. Olen ehkä puolueellinen sanomaan, mutta ryhmä oli hieno! Siinä oli snautserinartut neljässä polvessa; Sinttu, tyttärensä Risu, Risun tytär Takku ja Risun pojantytär Vippi.

20170409-2M8A6885
Mihan Värisuora RYP2

Loputkin kuvat Vaasasta (kuvat:Jyrki) Vaasa KV 9.4.2017

Vaasan jälkeen harrasteltiin taas arkisia askareita. Pääsiäinenkin tuli siinä sivussa ja toi mukanaan kivat yllätysjuhlat. Jossu on kasvattanut Big-Wood’s welsh corgi cardiganeja jo 25-vuotta ja me haluttiin järjestää Jossulle juhlat, yllätyksenä. Kovasti etukäteen jännättiin jäädäänkö kiinni näistä suunnitelmista, mutta aika hyvin vedettiin loppuun asti. Taisi Jossu ihan aidosti yllättyä ja toivottavasti myös nautti ansaitsemistaan juhlista. Juhlailtaa edelsi mukava treenipäivä Muhoksella Häntä&Panta-hallilla ja treeniaiheina meillä Takun kanssa oli lähinnä agility. Käytiinpähän myös corgi-ringissä kiertämässä muutama harjoituskierros näyttelyitä silmällä pitäen.

20170415-2M8A7618

Pääsiäisen aikaan kävin myös nappaamassa muutaman kuvan Sulo-herrasta. Sulo on hurmaava 6-vuotias mustaparta, jonka kanssa olisi ollut Takun mielestä kiva painia. No, käytiin sitten kiertelemässä pieni luontopolun pätkä koirien riemuksi. Napattiin parit yhteiskuvatkin Takusta ja Sulosta. Minusta on aina niin kiva saada samaan kuvaan snautserien molemmat värivariaatiot!

20170416-2M8A7676
Tacillan Superman ”Sulo”
20170416-2M8A7796mp
Tacillan Superman & Mihan Isotakiainen

Huhtikuun viimeisenä viikonloppuna lähdettiin sitten Sussun kanssa Kiuruvedelle retkelle. Siellä oli ryhmänäyttely 2/3 & 5-ryhmille. Meille molemmille sattui tuomarimuutos, kummankin rodun uudeksi tuomariksi oli laitettu Maret Kärdi Virosta. Hetken aikaa jo ajatuksiin hiipi, että mitäs nyt. No, ei me tuomarimuutoksesta lannistuta, vaikka tiedossa olikin että aika tiukka tuomari meitä on siellä vastassa. Toisaalta ihan kutkuttavakin ajatus oli viedä Takku Maretin kehään. Ensimmäisen snautserini Napin emä oli aikanaan Maretin kasvatti, Liivapohja A-Joy. Näyttelyyn oli ilmoitettu Takun lisäksi neljä muuta snautseria joista yksi oli poissa.

Maret kuitenkin tykkäsi Takusta, antoi ihan Takun näköisen arvostelun, ojensi meille sen viimeisen serti-ruusukkeen ja näin meillä on uusi muotovalio. Lopuksi Takku vielä oli rotunsa paras, VSP oli komea nuoriherra Cartoon Heroes Silverfang ”Vinski”.

20170429-2M8A8088
VSP Cartoon Heroes Silverfang & ROP Mihan Isotakinen (tuomari Maret Kärdi)

Melkein yhtä paljon kuin Takunkin menestystä, jännäsin Roccan edesottamuksia kehässä. Rocca otti ja ravasi itsensä omistajansa yllätykseksi (ei meidän muiden) myöskin rotunsa parhaaksi ja nappasi itselleen toisen sertinsä. Kylläpä meillä olikin Sussun kanssa suut messingillä. Ryhmäkehistä haettin sitten taas vain kokemusta mutta ei haitannut, hyvä reissu kaikin puolin!

20170429-2M8A8206
ROP Grand Viking Rock Illa Kuvianartok (tuomari Maret Kärdi)

Otettiin me vähän tietysti kuviakin valionarvon kunniaksi. Josko sitä vaikka rotulehteenkin kuvan lähettäisi. Kuvat on otettu yhteistyötiimillä Jossu,Sussu,Petra, kunnia niistä tasapuolisesti kaikille meille 🙂

20170502-2M8A8770

20170502-2M8A9140

Vappuna järjestettiin Raahessa perinteinen Match Show. Ajattelin että Takku oli saanut näyttelyhulinaa ihan tarpeeksi sille viikonlopulle ja se kävi vain Jyrkin kanssa turistina haistelemassa raitista meri-ilmaa. Minä talkoilin aamupäivän ja nappasin muutamat kuvatkin siinä samalla. Kuvat löytyy täältä: Match Show 1.5.2017

20170501-2M8A8554

Viime päivät meidän oloa on varjostanut minun sairastuminen. Vihdoin kuin näytti siltä että kyllä se kevät sieltä voi vaikka vielä tullakin, minä sairastuin keuhkokuumeeseen. Lopulta päädyin tautini kanssa kulkemaan sairaalassa kolme kertaa päivässä saamassa suonensisäisiä antibiootteja. No nyt ollaan voitonpuolella, mutta edelleenkin vielä toipilaana sairaslomalla. Mietin vain täällä kotona kässehtiessäni, että kaikki minulle varoittelee että malta, malta, ota rauhallisesti. Kaikilla tuntuu olevan omakohtaista kokemusta että miten käy jos lähtee liian aikaisin liikenteeseen, jälkitautien kirjo on mittava. Minä vaan kysyn, että jos se ei ole onnistunut muiltakaan niin miten ihmeessä se onnistuu minulta, kärsivällisyyden perikuvalta??? Kertokaapa 🙂 Tekisi kovasti mieli jo tuonne lenkkimaastoihin!

20170326-2M8A6106

haninpennut
Hani ja pennut (kuva lainattu Mihan sivuilta)

Mihalassa on muuten taas pentulaatikossa vipinää. Takun sisko Hani pyöräytti keskiviikkona yksitoista pentua!!! Kahdeksan urosta ja kolme narttua. Isänä pennuilla on Ekku  (Möllerhaus Xmas Xplorer), nuori herrasmies-snautseri. Lainaan Mihan kotisivuilta kuvat Hanista ja Ekusta, toivottavasti se on luvallista. Jos jotakuta kiinnostaa vauhdikas harrastuskaveri joka soveltuu melkeinpä lajiin kuin lajiin, kannattaa soitella Saimille tai Railille. Toivotaan että tästä pentueesta saataisiin myös niitä uroksia kaveriksi kehiinkin asti, aika narttuvoittoista on ollut viimeaikojen näyttelyt.

haniekkuuusinta

pennut_sukutaulu_kuva

20170429-2M8A8321
FI MVA EEJV-16 Mihan Isotakiainen

Partasuu täyttää 2-vuotta

 


mihan_i_pennut_14_15_042015-072 20170221-2m8a2962

 

20170221-2m8a2902

20170221-2m8a2982 20170108-2m8a0596-6

Niin se vain tuo aika menee joutuisasti. Kaksi vuotta sitten jännättiin kovasti pentujen syntymistä Mihalan-pentulaatikkoon, Risu panttasi pentujaan ihan kalkkiviivoille asti ja piti hullua jännityksessä ihan riittämiin. No neljä tyttöähän sieltä lopulta syntyi, Takku niistä hännän huippuna. Se taisi olla Takun tähän astisen elämän ensimmäinen ja viimeinen kerta kun se ei pitänyt kiirettä mihinkään, siitä asti se onkin sitten mennyt satalasissa eikä ole paljon tarvinnut sitä ootella.

20170226-2m8a3574

Kahteen vuoteen mahtuu paljon, pääasiassa onnellisia hetkiä partasuun seuraneitinä. Valtava omatahto ja jääräpäisyys on ajoittain koetellut vähän omistajien hermoja ja ennenkaikkea huumorintajua mutta ei meille mitään tasapaksua lyllertäjää olisi voinut kuvitellakaan. Tuo parta-piru on kyllä ehdottomasti parasta mitä meille on kahteen vuoteen tapahtunut, kiitos siitä kasvattajalle.

20170205-2m8a2336-3

Tämä vuoden näyttelyt avattiin tammikuussa Kajaanista. Sitä ennen käytiin kuitenkin muistuttelemassa mieliin kehäkäyttäytymistä loppiaisen Match Show:ssa Oulussa. Siellä mukana oli myös Vippi (Mihan Mittumaari) pennuissa ja Mellu (Mihan Mini-Ärrätex) pienissä aikuisissa. Kaikki tytöt sai ensimmäisellä kierroksella punaisen nauhan. Vippi vetäisi joukosta pisimmän korren ja kapusi ihan BIS 2:seksi asti! Hieno avaus kakaralta.

20170106-2m8a0455-28
Mihan Mittumaari ”Vippi”
20170106-2m8a0337-17
Mihan Mini-Ärrätex ”Mellu”
20170106-2m8a0280-9
Takku

 

Kajaanissa oli kansainvälinen näyttely ja sinne lähdettiin joukolla matkaan. Keskikokoisilla snautsereilla tuomarina oli Birgitta Hasselgren Ruotsista ja kääpiösnautsereilla tuomarimuutoksen jälkeen Marianne Holm.

Ensimmäisenä kehään pääsi pentuluokassa hienosti esiintynyt Vippi (Mihan Mittumaari) ollen ROP-pentu. Sitten nuortenluokassa esiintynyt Takku joka voitti luokan SA:lla. Risu-äiti kävi pyörähtämässä veteraaniluokassa voittaen sen SA:lla. Paras narttu-luokassa Risu nostettiin kakkoseksi ja Takku tuli perään kolmantena. Koska voittaja Pipsalla (Arctic Idols Chiquitita) oli cacibit kasassa ja inttivalionarvo anottuna, Takun saama vara-cacib saadaan anoa cacibiksi, kiva!

20170114-2m8a0765-1
Takku Kajaanissa (kuva:Riikka Kärkkäinen)

20170115-2m8a1036-1

 

Kääpiösnautsereissa ensin kehässä kävi matkassa ollut musta-hopea lainakoira Coco, joka sai viimeisen sertinsä tullen näin valioksi kera vara-cacibin. Pippuri&suolat voitti Yrtti (Mihan Mini-Yrtti) ja narttujen toinen oli Mellu (Mihan Mini-Ärrätex). Yrtille cacib ja Mellulle vara-cacib jonka myöskin voi anoa cacibiksi Yrtin inttivalionarvon myötä. Hienon päivän kruunasi vielä Yrtin sijoittuminen lopulta RYP 2:seksi asti, hienoa!

20170114-2m8a0818-1
Mihan Mini-Yrtti RYP2

Tammikuun lopulla harrastettiin yksi viikonloppu ihan muutakin kuin koirahommia. Käytiin Rovaniemellä Arctic Lapland Rallyssa taas toimitsijatehtävissä. Huippukiva reissu oli taas mitä parhaimmassa seurassa, kiitos kaikille mukana olleille. Pitkään on ”tunturissa” kuljettu ja kivaa on aina ollut. Nyt saattaa tulla vähän huilitaukoa sen osalta mutta varmasti taas joskus tunturissa tavataan.

20170127-2m8a1181-37
(kuva: Jyrki Tiittanen)
20170128-2m8a1429-94
(kuva: Jyrki Tiittanen)

17199035_10212387463784545_2098542140_n

Helmikuussa lähdettiin naisporukalla käymään Kauhavalla ryhmänäyttelyssä, joka sattui sopivasti olemaan ryhmille 1,2 ja 5. Harvinaista herkkua että saadaan meidän lenkkiporukan koirat samaan ryhmänäyttelyyn, eikä tallaista tilaisuutta voinut jättää käyttämättä. Jossun auto pakattiin täyteen koiria ja muutama akkakin mukaan mahtui. Takulla ei nyt ollut mitään varsinaista tarvetta tuolle näyttelylle mutta haluttiin kuitenkin mukaan seuran ja harjoituksen vuoksi. Mukaan pakattiin Jossulta corgit (Pirkka,Marski,Femma) ja Kaisan Puh, Sussu ja malamuutti Rocca ja sitten Takku. Viimehetkellä matkansa joutui työesteiden vuoksi perumaan Anni mutta pystykorvauros Topi lähti lainakoirana matkaan.

 

Corgit aloittivat kehän kierron heti aamulla yhdeksältä. Marjo Järventölä teki debyyttinsä corgituomarina ja ihan mielenkiinnolla lähdettiin katsomaan millaiseen järjestykseen Marjo corgit mahtaa laittaa. Pirkka  (Big-Wood’s Hoity Toity) käväisi junnu-uroksena kehässä ensin, voitti luokan SA:lla. Marski (Big-Wood’s Grymus Granlund) valiouroksissa ravasi itsensä voittoon, voitti lopulta urokset ja viimein myös koko rodun. Pirkka sijoittui urosten kakkoseksi ja ansaitsi näin ensimmäisen sertinsä! Nartuissa Puh (Big-Wood’s Graenus Grenade) oli valioluokan ykkönen SA:lla, Vicca (Big-Wood’s Shun Gon), omistajansa Johannan kanssa tullut avoimen luokan narttu, oli ERI2 SA:lla ja Femma (Big-Wood’s Fool’n Ideal) veteraaneissa ykkönen myöskin SA:lla. Paras narttu-luokan voitti Pontuksen (Kilvroch Pontus) mielettömän kaunis tytär  Beryllos Go To Find Your Way, kakkossija meni Geestland’s Rare Rhimelle. Kolmanneksi nousi Femma ja neljänneksi hivenen lisäkilojen kanssa esiintynyt Puh. Femma oli myöskin rotunsa paras veteraani. Kasvattajaluokka voitti rodun KP:llä (Marski,Pirkka,Vicca,Puh).

17140894_10212387463704543_2097591368_n
Big-Wood’s kasvattajaryhmä BIS2 (kuva: Susan Hellman)
17198080_10212387463224531_1076204708_n
Big-Wood’s Hoity Toity
17160582_10212387463144529_306419014_n
Pirkka

Sitten odoteltiinkin tovi toisten kehään pääsyä joka näytti venyvän vähän joka kehässä. Lopulta taisi pystykorva Topi olla se joka sinne ensin pääsi ja toi omistajalleen mukaan viemisiksi Rop-penturuusukkeen. Komea poika se olikin, eipä silti. Rocca (Grand Viking Rock Illa Kuvianartok) pyöri Sussun kanssa myöskin oikein kelvosti kehässä ja sai tiukalta tuomarilta Erin. Harmi että osa karvoista oli jäänyt jonnekin Hummastinvaaran polkujen varrelle katajanoksiin joten vähän kevätkarvassa jäi SA tällä kertaa saamatta. Sitä oli ihan tuomarikin harmitellut, saa vain arvata harmittiko meitä! No, Roccankin aika tulee vielä, siitä voi olla varma.

Takku pääsi kehään viimeisenä, mutta ihme ja kumma jaksoi silti edes hetkittäin jopa esiintyäkin. Tuomarina oli Marjatta Pylvänäinen-Suorsa, koiria kehässä 13. Urokset voitti Perttu (Doctor’s Order Kevin Keegan), PU2 Sert Bonzen Da Vinci Say Never ja PU3 Turbo (Pfeffer X-Treme). Narttujen kisassa voiton vei nuortenluokasta sertin kera Takku, PN2 valioluokasta Seladys Gloria, PN3 avoimenluokan voittaja Möllerhaus Xmas Xpectation ja PN4 avoimenluokan kakkonen Arctic Idols Decora. Perttu voitti rodun Takun ollessa VSP. Tähän päättyi Takun nuorten luokan näyttelyt, seuraavana kutsuu sitten avoinluokka näiden synttäreiden myötä. Siitäpä alkaakin sitten se viimeisen sertin metsästys, haasteita siinä varmasti tulee meille olemaan, mutta innolla lähdetään siitä kisaamaan.

17140941_10212387463424536_774924187_n
(kuva: Johanna Flinck)
17198504_10212387463504538_132233384_n
(kuva: Susan Hellman)
17198371_10212387463384535_237412238_n
(kuva: Susan Hellman)
17141834_10212387463464537_600353815_n
(kuva: Johanna Flinck)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Loppukehissä pitkä päivä sitten huipentui Jossun Big-Wood’s kasvattajaluokan napatessa BIS-kasv 2-sijan oikeasti kauniilla ryhmällään. Onnea Jossulle vielä. Perttukin sijoittui yhdistetyssä 1/2-ryhmässä toiseksi joten myös partasuut pääsivät palkintopallille, onnea!

Yhden vapaan viikonlopun verran lenkkeiltiin aurinkoisessa säässä sekä metsässä että merenjäällä. Voi että me nautittiin kun ei ollut mitään kiirettä mihinkään ja saatiin ulkoilla sielun kyllyydestä. Ihana kun tuo kevät tuolta tulee ja ilmat kaunistuvat vaan päivä päivältä, hyviä ulkoilukelejä on varmasti luvassa jatkossakin. Jotenkin kamalan tahmea ja osiltaan raskaskin on ollut tämä mennyt talvi ja pitenevät päivät ja lisääntyvä päivänvalo on varmasti tervetullutta nyt. Nautitaan siis kaikki kevään tulosta ja ulkoillaan partakoiriemme kanssa tuolla luonnon keskellä, siellä sen kevään tulon oikein huomaa!

20170226-2m8a4262 20170226-2m8a4111

20170205-2m8a2300-22 20170226-2m8a423820170204-2m8a1632-9 20170226-2m8a3611-2 20170226-2m8a3979

Agility-harjoitukset  alkoivat taas tammikuun lopulla Tupoksella. Me koottiin täältä Raahesta autollinen porukkaa ja varattiin oma ryhmäaika Minnan valmennuksesta. Näin ei tarvitse meidän kenenkään yksin ajella ja päästään jaetuilla polttoainekuluillakin. Ryhmässä on koiria ihan vasta-alkajista (me) tuonne kolmosluokassa kisaajiin, mutta aika hyvin me ollaan kuitenkin pystytty samoissa treeneissä käymään. Minna on niin taitava tekemään treenejä niin että harjoitukset käyvät monen tasoiselle, joten tämä yhteisharjoitus on onnistunut. Tässä  linkki meidän harjoituspätkään, intoa on enemmän kuin taitoa mutta jospa se sieltä ajan kanssa 😉 Kiitos Jossulle videosta. Meillä ei ole mitään kisatavoitteita, ihan omaksi iloksi harrastellaan joten homma ei onneksi kaadu mihinkään tavoitteiden mahdottomuuteen.

https://youtu.be/C2fbDTeDuKQ

17198508_10212387462824521_777778298_n
(kuva: Johanna Flinck)

 

17141594_10212387463104528_1894727369_n
Osataan me välillä rentoutuakin (kuva: Ida Tiittanen)

Viime viikonloppuna lähdin sitten Jossun avuksi Tornioon 1&9 ryhmän näyttelyyn. Parta taisi aamulla huokaista pitkään ja hartaasti ja kääntää kylkeä isännän vieressä kun jäi kyydistä kotiin nauttimaan vapaapäivästä. Aamulla taas startattiin ja koko päivä näyttelyssä vietettiin. Corgeista mukana olivat nyt Pirkka,Pelle,Pinko,Kiisu,Femma ja Rovaniemeltä mukaan tullut Dio. Piika jätettiin kotiin vaikka se näyttelyyn oli ilmoitettukin. Pirkka (Big-Wood’s Hoity Toity) nappasi taas junnuluokan voiton SA:lla, Dio (Big-Wood’s Toulouse) voitti avoimen luokan myöskin SA:lla ja Pelle (Big-Wood’s Thomas O’Malley) valioluokan SA:lla. Urosten järjestys oli sitten Pirkka ykkönen, Pelle kakkonen ja Dio kolmonen. Pirkalle sert ja Diolle vara-sert. Nartuissa Pinko voitti junnuluokan SA:lla, Kiisu avoimen luokan SA:lla ja Femma veteraaniluokan SA:lla. Nartut voitti Kiisu joka sai sertin ja tuli valioksi, toinen oli Pinko vara-sertillä ja kolmas Femma joka oli myös rop-veteraani. Kasvattajaluokka (Pirkka,Dio,Pinko,Kiisu) oli KP:llä rop-kasvattaja.

17160673_10212387462744519_268589024_n
Big-Wood’s Torniossa (kuva: Minna Lappi)

Isoja kehiä odoteltiin taas tovi, sieltä ei menestystä herunut mutta käytiinpähän esillä. Yhden  varmasti mieleenpainuvimmista esiintuloista teki kyllä Femma, joka kasvattajaryhmästä ulkopuolelle jäätyään söi reiän kevythäkkiin ja juoksi iloisesti häntä vatkaten sinne kokoomakehään muun ryhmän luokse. Ja tietysti juurikin silloin kun tuomari esiarvosteli juuri ”meidän” ryhmää. Femma oli ilmeisesti sitä mieltä että hänkin on Big-Wood’s kasvatti ja hänenkin paikkansa on ryhmässä. Kyllä siinä vähän tuomaria nauratti, en tiiä naurattiko Jossua 🙂

 

17160560_10212387462984525_138055500_n 20170214-2m8a2603-3 20170226-2m8a4310

Nyt me siis puhallamme kaksivuotis-synttäreiden kunniaksi kynttilät ja toivotamme meidän prinsessalle makoisaa synttäripäivää. Onnentoivotukset myös kaikille siskoille, Hanille (Mihan Iisoppi) Helsinkiin, Pennille (Mihan Inkivääri) Vantaalle ja Mihan Idänliljalle Venäjälle. Rapsutuksia ja halauksia ja innolla kohti uusia haasteita parta tanassa!

20170204-2m8a1521-2 20170226-2m8a4253

 

20170221-2m8a3092-1